Sidosryhmäviestinnän haasteet isossa organisaatiossa
Koivisto, Hanna (2009)
Koivisto, Hanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245961
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Koivisto, Hanna. Sidosryhmäviestinnän haasteet isossa organisaatiossa. Turku, syksy 2009, 60s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, me-dianomi (AMK).
Opinnäytetyöni käsittelee isojen organisaatioiden viestintää. Tarkoituksena oli selvittää, mitä haasteita isolla organisaatiolla on suhteessa eri sidosryhmiin, miksi organisaation ja sidosryhmien väliset suhteet ovat korvaamattoman tärkeitä sekä mikä ylipäätään on sidosryhmien merkitys isojen organisaatioiden viestinnässä.
Opinnäytetyöhöni on valittu kolme erilaista suurta esimerkkiorganisaatiota (Salon kaupunki, Kesko Lounais-Suomen aluekeskus sekä Salon Osuuspankki), joiden viestintään olen tutustunut henkilökohtaisesti jo työharjoittelujeni aikana. Tämän lisäksi tietoja on hankittu tekemällä kunkin organisaation viestinnästä vastaavalle henkilölle teemahaastattelu. Koska isojen organisaatioiden sidosryhmäviestinnän ongelmakohtia ei ole ennen juurikaan tutkittu, aineistona on käytetty laajasti alan kirjallisuutta, jota on sovellettu tutkimusasetelman mukaan. Peilasin haastateltavieni vastauksia myös Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen professori Leif Åbergin kehittelemään fasettiteoriaan, koska koin sen täydentävän saamiani vastauksia. Tutkimus on empiirinen, eikä siihen sisälly erillistä tuoteosaa.
Haastateltavien vastauksista kävi selkeästi ilmi, että sidosryhmät koetaan organisaatioille äärimmäisen tärkeiksi, sillä ilman niitä yhteisön toiminta olisi lähes mahdotonta. Toimiakseen täydellä teholla organisaation täytyy luoda hyvät suhteet ja kontaktit eri sidosryhmiin. Opinnäytetyöni osoittaa myös, että niin organisaation kuin viestinnän kohteen tulee saada suhteesta jotain, jotta kummallakin osapuolella on motivaatio ylläpitää suhdetta. Suhteen ylläpidosta vastuu on silti organisaatiolla.
Isolla organisaatiolla tuntui tutkimuksessa esille tulleiden vastausten valossa olevan paljon haasteita viestinnässään. Suurimmat haasteet haastateltavien mukaan ilmenevät sidosryhmälistojen laatimisessa, tiedonkulussa, käytössä olevien resurssien pienuudessa sekä yhtenäisen kuvan antamisessa ulospäin.
Tutkielmasta selviää myös, että vielä on olemassa työyhteisöjä, joissa ei tiedosteta viestinnän merkitystä. Silloin keskitytään liikaa muuhun, esimerkiksi liiketoimintaan tai myyntityöhön, jolloin viestintä jää liian vähälle huomiolle. Ilman suunnitelmallista ja hyvin hoidettua viestintää organisaatiolta jää iso osa resursseista hyödyntämättä. Siihen ei luulisi millään yhteisöllä olevan varaa.
Avainsanat: empiirinen tutkimus, organisaatioviestintä, sidosryhmät, sidosryhmävies-tintä, suhdetoiminta, tiedottajat.
Koivisto, Hanna. Sidosryhmäviestinnän haasteet isossa organisaatiossa. Turku, syksy 2009, 60s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, me-dianomi (AMK).
Opinnäytetyöni käsittelee isojen organisaatioiden viestintää. Tarkoituksena oli selvittää, mitä haasteita isolla organisaatiolla on suhteessa eri sidosryhmiin, miksi organisaation ja sidosryhmien väliset suhteet ovat korvaamattoman tärkeitä sekä mikä ylipäätään on sidosryhmien merkitys isojen organisaatioiden viestinnässä.
Opinnäytetyöhöni on valittu kolme erilaista suurta esimerkkiorganisaatiota (Salon kaupunki, Kesko Lounais-Suomen aluekeskus sekä Salon Osuuspankki), joiden viestintään olen tutustunut henkilökohtaisesti jo työharjoittelujeni aikana. Tämän lisäksi tietoja on hankittu tekemällä kunkin organisaation viestinnästä vastaavalle henkilölle teemahaastattelu. Koska isojen organisaatioiden sidosryhmäviestinnän ongelmakohtia ei ole ennen juurikaan tutkittu, aineistona on käytetty laajasti alan kirjallisuutta, jota on sovellettu tutkimusasetelman mukaan. Peilasin haastateltavieni vastauksia myös Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen professori Leif Åbergin kehittelemään fasettiteoriaan, koska koin sen täydentävän saamiani vastauksia. Tutkimus on empiirinen, eikä siihen sisälly erillistä tuoteosaa.
Haastateltavien vastauksista kävi selkeästi ilmi, että sidosryhmät koetaan organisaatioille äärimmäisen tärkeiksi, sillä ilman niitä yhteisön toiminta olisi lähes mahdotonta. Toimiakseen täydellä teholla organisaation täytyy luoda hyvät suhteet ja kontaktit eri sidosryhmiin. Opinnäytetyöni osoittaa myös, että niin organisaation kuin viestinnän kohteen tulee saada suhteesta jotain, jotta kummallakin osapuolella on motivaatio ylläpitää suhdetta. Suhteen ylläpidosta vastuu on silti organisaatiolla.
Isolla organisaatiolla tuntui tutkimuksessa esille tulleiden vastausten valossa olevan paljon haasteita viestinnässään. Suurimmat haasteet haastateltavien mukaan ilmenevät sidosryhmälistojen laatimisessa, tiedonkulussa, käytössä olevien resurssien pienuudessa sekä yhtenäisen kuvan antamisessa ulospäin.
Tutkielmasta selviää myös, että vielä on olemassa työyhteisöjä, joissa ei tiedosteta viestinnän merkitystä. Silloin keskitytään liikaa muuhun, esimerkiksi liiketoimintaan tai myyntityöhön, jolloin viestintä jää liian vähälle huomiolle. Ilman suunnitelmallista ja hyvin hoidettua viestintää organisaatiolta jää iso osa resursseista hyödyntämättä. Siihen ei luulisi millään yhteisöllä olevan varaa.
Avainsanat: empiirinen tutkimus, organisaatioviestintä, sidosryhmät, sidosryhmävies-tintä, suhdetoiminta, tiedottajat.