Liikuntakasvatuksen ja poikkeusolojen merkitys 3–5-vuotiaiden liikuntatottumuksiin
Pitkänen, Anette; Rantanen, Vilma (2021)
Pitkänen, Anette
Rantanen, Vilma
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046944
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin liikuntakasvatuksen ja poikkeusolojen merkitystä 3–5-vuotiaiden lasten liikuntatottumuksiin. Opinnäytetyössä tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa lasten liikunnasta poikkeusolojen aikana ja siitä, kuinka poikkeusaika on mahdollisesti muokannut lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksia. Tarkoituksena oli myös selvittää varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen merkitystä lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksiin. Lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksia tutkittiin vanhempien näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Mikkelissä sijaitseva Päiväkoti Muksula. Opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys syventyy varhaiskasvatukseen, poikkeusoloihin, liikuntakasvatukseen, liikuntatottumuksiin sekä liikuntasuosituksiin. Poikkeusoloilla tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan covid- 19-viruksesta eli koronaviruksesta johtuneita poikkeusoloja.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullisista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kyselyä. Kysely jaettiin kahdellekymmenelle 3–5-vuotiaiden ryhmän vanhemmalle. Vastauksia kyselyyn tuli yhdeksän kappaletta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Opinnäytetyössä selvisi, että poikkeusolojen liikuntatottumukset olivat erilaisia verrattuna liikuntatottumuksiin ennen poikkeusoloja. Ohjattu liikunta ja harrastustoiminta oli poikkeusolojen aikana lapsilla vähäistä tai sitä ei ollut ollenkaan. Poikkeusolojen liikuntatottumuksissa ulkoilu oli lapsilla lisääntynyt. Tutkimuksessa selvisi myös, että päiväkodin liikuntakasvatus heijastuu lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksiin. Lapset kokeilivat päiväkodissa opittuja asioita myös kotona. Vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin liikuntakasvatukseen.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta tehdyissä johtopäätöksissä todetaan, että ohjatun liikunnan ja harrastustoiminnan vähentyminen oli yhteydessä lasten ulkoilun määrän lisääntymiseen. Päiväkodin liikuntakasvatus näkyy lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksissa, joten sillä on tärkeä rooli lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksien muodostumisessa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullisista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kyselyä. Kysely jaettiin kahdellekymmenelle 3–5-vuotiaiden ryhmän vanhemmalle. Vastauksia kyselyyn tuli yhdeksän kappaletta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Opinnäytetyössä selvisi, että poikkeusolojen liikuntatottumukset olivat erilaisia verrattuna liikuntatottumuksiin ennen poikkeusoloja. Ohjattu liikunta ja harrastustoiminta oli poikkeusolojen aikana lapsilla vähäistä tai sitä ei ollut ollenkaan. Poikkeusolojen liikuntatottumuksissa ulkoilu oli lapsilla lisääntynyt. Tutkimuksessa selvisi myös, että päiväkodin liikuntakasvatus heijastuu lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksiin. Lapset kokeilivat päiväkodissa opittuja asioita myös kotona. Vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin liikuntakasvatukseen.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta tehdyissä johtopäätöksissä todetaan, että ohjatun liikunnan ja harrastustoiminnan vähentyminen oli yhteydessä lasten ulkoilun määrän lisääntymiseen. Päiväkodin liikuntakasvatus näkyy lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksissa, joten sillä on tärkeä rooli lasten vapaa-ajan liikuntatottumuksien muodostumisessa.