Kokemusasiantuntijuus koulun päihdekasvatuksessa: YAD ry:n päihdekasvatustunnin merkitys oppilaiden huumeasenteisiin
Leinonen, Satu Kaisa; Muikkula, Kati (2021)
Leinonen, Satu Kaisa
Muikkula, Kati
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286117
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Oulun seudulla sijaitsevan koulun 8. luokan oppilaiden huumeasenteita ja niissä mahdollisesti tapahtuvia kokemusasiantuntijoiden toteuttaman päihdekasvatustunnin aiheuttamia muutoksia. Kartoitimme myös oppilaiden ajatuksia koulussa toteutettavan päihdekasvatuksen kehittämistarpeista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä ehkäisevän huumetyön yhdistys YAD ry:n kanssa osana yhdistyksen Exp3rt – Kohtaava kokemusasiantuntijuus -hanketta. Osallistavat, huumeteemaan rajatut YAD-tunnit toteutettiin marraskuussa 2020 ehkäisevän päihdetyön viikolla kaikille yhteistyökoulun 8. luokan oppilaille terveystiedon oppitunneilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa YAD ry:n toimintaa sekä kouluympäristöissä toteutettavan päihdekasvatuksen kehittämistä varten. Päätutkimustehtävänä oli YAD-tunnin mahdollisesti aiheuttamat muutokset oppilaiden huumeasenteissa osatutkimustehtävänä kokemusasiantuntijuus koulun päihdekasvatuksessa. Toisena päätutkimustehtävänä oli kouluissa toteutettavan päihdekasvatuksen kehittäminen. Tietoperusta koostui oppilaiden huumeasenteista, koulun päihdekasvatuksesta sekä kokemusasiantuntijuudesta.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen, ja se toteutettiin Webropol 3.0 -ohjelmalla verkkokyselynä.Kartoitimme tietoa kahdella vakioidulla kyselyllä, joista ensimmäiseen oppilaat vastasivat ennen YAD-tuntia ja toiseen välittömästi YAD-tunnin jälkeen. Tutkimustulosten analysoinnin tukena käytettiin Professional Statistics -työkalua. Kyselytutkimuksen teemat mukailivat tietoperustaa, ja vastausvaihtoehdoissa käytettiin Likertin asteikkoa.
Tuloksista kävi ilmi, että kaksi kolmasosaa oppilaista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että YAD-oppitunti muutti heidän huumeasenteitaan kielteisemmäksi. Niin ikään kaksi kolmasosaa vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kokemusasiantuntijuus tukisi koulun päihdekasvatusta. Esiin nousseet kehittämistarpeet koskivat toiminnallisuuden ja avoimen keskustelun lisäämistä, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä sekä huumeisiin liittyvien vaarojen ja kielteisten vaikutusten painottamista. Tutkimus osoitti, että YAD-tunnilla oli merkitystä oppilaiden huumeasenteisiin, ja se todettiin merkitykselliseksi perusopetuksen päihdekasvatuksen kehittämisessä. Jatkossa yhteistyökoululla pyritään järjestämään YAD-tunnit vuosittain ehkäisevän päihdetyön viikolla. Jatkotutkimusta tarvittaisiin tueksi siinä, miten päihdekasvatusta voitaisiin kehittää kansallisella tasolla alueelliset huumeisiin liittyvät haasteet huomioiden.
Asiasanat: huumeasenteet, ehkäisevä päihdetyö, päihdekasvatus, kokemusasiantuntijuus
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa YAD ry:n toimintaa sekä kouluympäristöissä toteutettavan päihdekasvatuksen kehittämistä varten. Päätutkimustehtävänä oli YAD-tunnin mahdollisesti aiheuttamat muutokset oppilaiden huumeasenteissa osatutkimustehtävänä kokemusasiantuntijuus koulun päihdekasvatuksessa. Toisena päätutkimustehtävänä oli kouluissa toteutettavan päihdekasvatuksen kehittäminen. Tietoperusta koostui oppilaiden huumeasenteista, koulun päihdekasvatuksesta sekä kokemusasiantuntijuudesta.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen, ja se toteutettiin Webropol 3.0 -ohjelmalla verkkokyselynä.Kartoitimme tietoa kahdella vakioidulla kyselyllä, joista ensimmäiseen oppilaat vastasivat ennen YAD-tuntia ja toiseen välittömästi YAD-tunnin jälkeen. Tutkimustulosten analysoinnin tukena käytettiin Professional Statistics -työkalua. Kyselytutkimuksen teemat mukailivat tietoperustaa, ja vastausvaihtoehdoissa käytettiin Likertin asteikkoa.
Tuloksista kävi ilmi, että kaksi kolmasosaa oppilaista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että YAD-oppitunti muutti heidän huumeasenteitaan kielteisemmäksi. Niin ikään kaksi kolmasosaa vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kokemusasiantuntijuus tukisi koulun päihdekasvatusta. Esiin nousseet kehittämistarpeet koskivat toiminnallisuuden ja avoimen keskustelun lisäämistä, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä sekä huumeisiin liittyvien vaarojen ja kielteisten vaikutusten painottamista. Tutkimus osoitti, että YAD-tunnilla oli merkitystä oppilaiden huumeasenteisiin, ja se todettiin merkitykselliseksi perusopetuksen päihdekasvatuksen kehittämisessä. Jatkossa yhteistyökoululla pyritään järjestämään YAD-tunnit vuosittain ehkäisevän päihdetyön viikolla. Jatkotutkimusta tarvittaisiin tueksi siinä, miten päihdekasvatusta voitaisiin kehittää kansallisella tasolla alueelliset huumeisiin liittyvät haasteet huomioiden.
Asiasanat: huumeasenteet, ehkäisevä päihdetyö, päihdekasvatus, kokemusasiantuntijuus