Ai, sieltä tulikin nyt mies? : Mieshoitajien sukupuoliset erityispiirteet kotihoidon asiakaskohtaamisissa
Hakama, Antti (2021)
Hakama, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265763
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten kotihoidon asiakkaat kohtaavat mieshoitajat kotihoidon asiakastyössä sekä miten tämä vaikuttaa heihin tunnetasolla ja vanhustyön ammattilaisina. Opinnäytetyöni tavoitteena on lisätä tietoa miespuolisten kotihoidon työntekijöiden sukupuolisista erityispiirteistä suhteessa vanhustyön ammatillisuuteen ja asiakaskohtaamiseen. Tutkimuskysymykseni on: Miten mieshoitajat kohdataan kotihoidon asiakastyössä? Tutkielman lähtökohtana käytettävät teoriakokonaisuudet liittyvät miestutkimukseen, asiakaskohtaamiseen ja ikäihmisten seksuaalisuuteen, mitä tarkastellaan yleisesti ja vanhustyön ammatillisuuden näkökulmasta. Mieshoitajuuteen liittyvä tutkimusaineisto on vähäistä ja lähestyy aihetta lähinnä työyhteisön näkökulmasta. Asiakaskohtaamisen kautta tarkastelevaa opinnäytetyötä voidaan pitää pioneeritutkielmana kyseisestä aiheesta.
Tutkielmaa varten haastateltiin viittä kotihoidon päivittäistä asiakastyötä tekevää miespuolista työntekijää. Haastattelumetodina oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluaineisto tulkittiin aineistolähtöisen analyysin menetelmin. Tulosten perusteella suurin osa kotihoidon asiakkaista kohtasi mieshoitajat positiivisesti tai neutraalisti. Asiakkaiden huomioidessa mieshoitajien sukupuolen, oli se useimmiten luonteeltaan positiivista. Mieshoitajuuteen negatiivisesti suhtautuvat asiakkaat olivat selkeässä vähemmistössä. Suurin yksittäinen mieshoitajien toteuttamaan asiakastyöhön liittyvä ristiriita tuli naisasiakkaiden suihkussa avustamisesta tai muusta hoidollisesta työstä, johon liittyi asiakkaiden intiimialueille menemistä tai alastomuutta. Mieshoitajien sukupuoleen kohdistuva agressiivinen käytös tai fyysisen rajan yli menevä seksuaalinen ahdistelu olivat yksittäistapauksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mieshoitajien sukupuoli ei ole täysin neutraali asia kotihoidon asiakastyössä. Asiakaskohtaamisessa miessukupuolen merkitys ja vaikutus riippuvat asiakkaan arvo- ja kokemusmaailmasta sekä mieshoitajan persoonasta ja vuorovaikutustaidoista. Myös työyhteisö voi tukea onnistuneita asiakaskohtaamisia ottamalla miessukupuolen tuomat erityispiirteet huomioon työnsuunnittelussa.
Opinnäytetyön aihetta on tulevaisuudessa tarvetta tutkia lisää. Mahdollisten jatkotutkimusten olisi hyödyllistä käsitellä samaa aihetta suuremmalla mieshoitajien otannalla kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Toinen tarpeellinen vaihtoehto olisi laajentaa vastaajien kohderyhmää kotihoidon asiakkaisiin ja mieshoitajien naispuolisiin kollegoihin useampien näkökulmien saamiseksi.
Tutkielmaa varten haastateltiin viittä kotihoidon päivittäistä asiakastyötä tekevää miespuolista työntekijää. Haastattelumetodina oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluaineisto tulkittiin aineistolähtöisen analyysin menetelmin. Tulosten perusteella suurin osa kotihoidon asiakkaista kohtasi mieshoitajat positiivisesti tai neutraalisti. Asiakkaiden huomioidessa mieshoitajien sukupuolen, oli se useimmiten luonteeltaan positiivista. Mieshoitajuuteen negatiivisesti suhtautuvat asiakkaat olivat selkeässä vähemmistössä. Suurin yksittäinen mieshoitajien toteuttamaan asiakastyöhön liittyvä ristiriita tuli naisasiakkaiden suihkussa avustamisesta tai muusta hoidollisesta työstä, johon liittyi asiakkaiden intiimialueille menemistä tai alastomuutta. Mieshoitajien sukupuoleen kohdistuva agressiivinen käytös tai fyysisen rajan yli menevä seksuaalinen ahdistelu olivat yksittäistapauksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mieshoitajien sukupuoli ei ole täysin neutraali asia kotihoidon asiakastyössä. Asiakaskohtaamisessa miessukupuolen merkitys ja vaikutus riippuvat asiakkaan arvo- ja kokemusmaailmasta sekä mieshoitajan persoonasta ja vuorovaikutustaidoista. Myös työyhteisö voi tukea onnistuneita asiakaskohtaamisia ottamalla miessukupuolen tuomat erityispiirteet huomioon työnsuunnittelussa.
Opinnäytetyön aihetta on tulevaisuudessa tarvetta tutkia lisää. Mahdollisten jatkotutkimusten olisi hyödyllistä käsitellä samaa aihetta suuremmalla mieshoitajien otannalla kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Toinen tarpeellinen vaihtoehto olisi laajentaa vastaajien kohderyhmää kotihoidon asiakkaisiin ja mieshoitajien naispuolisiin kollegoihin useampien näkökulmien saamiseksi.