Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : Työhyvinvointi varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön kokemana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi Pohjois-Pohjanmaalla olevan kaupungin varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön kokevat työhyvinvoinnin tilan ja mitkä tekijät työhyvinvointiin vaikuttavat. Työn tavoitteena oli saada totuudenmukaista ja oikeaa tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista, miten esimies ja työnantaja vaikuttivat työhyvinvointiin ja miten työntekijät kehittäisivät työhyvinvointia organisaatiossa. Tietoperustaosuudessa käsittelin varhaiskasvatusta, työhyvinvointia ja siihen liittyviä osa-alueita.

Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselyllä Webropol®-ohjelmaa hyödyntäen. Kysely jaettiin sähköpostilla kaupungin varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstölle (N=52), joista kyselyyn vastasi 26 työntekijää. Analysoin tutkimusaineiston induktiivista sisällönanalyysiä mukaillen.

Tutkimustulosten mukaan vastaajat kokivat, että työhyvinvoinnin tila on suurelta osin hyvä, tietysti varhaiskasvatuksessa tulleet muutokset, ovat tuoneet kehittämistarpeitakin työelämälle. Tutkimustuloksista tulee ilmi, että tällä hetkellä tyytyväisyys omaan työpaikan työhyvinvoinnin tilaan on positiivinen. Työhyvinvointia lisää lasten kanssa tehtävä pienryhmätoiminta, joka mahdollistaa rauhallisemman työskentelyn lasten kanssa. Henkilökunta kokee, että töihin on kiva tulla. Työkaverit ovat huumorintajuisia, työtiimissä kuunnellaan ja autetaan toisia. Työpisteillä on huomioitu ergonomiaan liittyviä asioita, työyhteisön koetaan olevan turvallinen. Työvuorotoiveita otetaan huomioon ja työajat ovat inhimillisiä. Esille nousevat myös kaupungin työhyvinvointitoiminta ja siihen liittyvät edut. Esimiestyöstä esille nousevat kehityskeskustelut, esimies on helposti lähestyttävä ja kuunteleva, omaan työhön on mahdollisuus vaikuttaa.

Tutkimuksesta nousi esille, että työntekijät kehittäisivät työhyvinvointia aktiivisemmalla tiedottamisella, ammattitaitoisella henkilöstöjohtamisella, työvaateiden hankkimisella, monipuolisilla kulttuuri- ja liikuntaseteleillä sekä yhteisillä kehittämispäivillä koko varhaiskasvatuksen henkilökunnalle.

Työhyvinvointikyselystä nousevan tiedon avulla kehitin työhyvinvointisuunnitelman työhyvinvoinnin kehittämiseksi tämän kunnan varhaiskasvatuksessa.

The purpose of the thesis was to determine how the care and education staff of a town in Northern Ostrobothnia experience the state of wellbeing at work and what factors contribute to the job. The goal of the work was to obtain truthful and correct information about the wellbeing of staff, how the supervisor and employer impacted the wellbeing at work, and how employees would be able to reach the wellbeing of work within the organisation. In the theoretical framework section, I covered early childhood education, wellbeing at work and related areas.

The thesis was implemented as a constructive study. The data was collected through a semi-structured survey using Webropol®. The survey was distributed via email to the town's early childhood education care and education staff (N=52), of whom 26 employees responded to the survey. I used the inductive content analysis to analyze the study material.

According to the findings, the respondents felt that the state of wellbeing at work is largely good, of course changes in early childhood education have brought development needs to work. The findings show that, at present, satisfaction with one's state of wellbeing at work is positive. Wellbeing at work is enhanced by small group activities with children, which enable calmer working with children. The staff feel it's nice to come to work. The coworkers use humour, the work team is listened to and help others. The work stations have been designed acknowledging ergonomics issues, the work community is perceived to be safe. Wishes concerning working times are taken into account and working hours are humane. The town's wellbeing activities and the associated benefits were also raised. Development discussions arise from supervisor work, the supervisor is easily approached and listens to the employees, there is an opportunity to influence one's work.

It emerged from the study that workers would develop wellbeing at work through more active information sharing, skilled human resources management, obtaining work outfits, versatile culture and physical activity vouchers, and joint development days throughout early childhood education staff.

Using the information emerging from the wellbeing survey, I developed a wellbeing at work plan for the development of the wellbeing at work in early childhood education in this municipality.