Terveystietotesti totta/tarua : toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille suunnatun terveystietotestin laatiminen opettajien työvälineeksi
Lindegren, Johanna (2021)
Lindegren, Johanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205186
Tiivistelmä
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät heikkoudet korostuvat ammattiin opiskelevien ryhmässä. Terveyttä edistävien toimien kohdentaminen ja pyrkiminen huono-osaisuuden ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseen on vahvasti perusteltua. Koulussa annettavalla opetuksella on merkittäviä mahdollisuuksia tukea nuorten terveyttä tietoja, taitoja ja asenteita opettamalla.
Terveystietotesti, totta/tarua -kehittämisprojektin tarkoituksena oli laatia osio terveystietotestiin. Tavoitteena oli vahvistaa terveystietotestin avulla ammattiin opiskelevien terveyteen ja elintapoihin liittyvää tietopohjaa, ja siten parantaa opiskelijoiden elintapoja ja lisätä hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena oli kehittää olemassa olevia opetusmenetelmiä ja näin mahdollistaa terveystietojen ja taitojen opetuksen tehostaminen.
Kehittämismenetelminä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta (n=23), jonka perusteella luotiin terveystietotestin väittämät. Lisäksi kehittämisprojektin tutkimuksellisessa osiossa selvitettiin laaditun terveystietotestin käytettävyyttä. Tutkimuksellisen osion empiirisen aineiston keruu tapahtui sähköisellä kyselyllä. Tutkimusaineisto muodostui testin osion asiantuntijakommenteista (n=8) sekä pilotointipalautteen antaneista opiskelijoista (n=6). Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustiedon avulla terveystietotestiä kehitettiin paremmaksi, opetuksessa tehokkaammin hyödynnettävissä olevaksi terveyskasvatuksen välineeksi.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi ammattiin opiskeleville kohdennetun, terveyteen ja elintapoihin liittyvää tietopohjaa mittaavan terveystietotestin esitestattu osio mallivastauksineen. Tuotos julkaistiin verkkotestinä ja pelillisenä mobiiliversiona, ja opettajan materiaaliksi tuotettuina mallivastauksina kirjallisena ja diaesityksenä. Lisäksi ANKKURI-hankkeessa kehittämisprojektin tuotos liitetään osaksi verkkosivustoa www.terveystietotesti.fi ja siitä teetetään oppimiskortit.
Tässä kehittämisprojektissa tuotetun testin avulla nuorten terveyskasvatusta voidaan toteuttaa konkreettisella, osallistavalla, motivoivalla ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Testi voi siis toimia tehokkaana ja vaikuttavana nuorten terveyden edistämisen menetelmänä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia tuotoksen käytön toteutumista sekä tämän kaltaisista interventioista saatavaa hyötyä ja vaikuttavuutta nuorten terveyden edistämisessä. Weaknesses related to health and well-being are highlighted in the group of students in vocational education and training. There is strong justification for targeting health-promoting measures and seeking to break the spiral of over-generational inequality. Teaching at school has significant opportunities to support young people's health by teaching knowledge, health skills and health-related attitudes.
The purpose of the Health information test true/false development project was to build a part of the larger health information test. The aim of the development project was to strengthen the knowledge related to the health and lifestyle of students in vocational education and training, thereby improving lifestyles, and increasing well-being. The aim of the development project was also to develop existing teaching methods, enabling the teaching of health information to be made more efficient.
A systematic literature review and a survey were used as methods of development. The literature review (n=23) was used to develop the statements to the health information test. Based on the survey, the health information test was improved to be an even better health education tool that can be used in teaching. The empirical data of the survey was collected by electronic questionnaire and it consisted of expert comments (n=8) and students who provided pilot feedback (n=6). The data was analyzed using content analysis.
As a result of the development project, a part of the health information test was created. It is targeted at students in vocational education and training, and measures knowledge related to health and lifestyle. The health information test was piloted, and model responses were formed. Also, a mobile game was created. In addition, the ANKKURI project adds the output into its website www.terveystietotesti.fi and produces learning cards from it.
The test created in this project enables the health education of young people to be implemented in a concrete, inclusive, motivating, and interesting way. The test can therefore serve as an effective method for promoting young people's health. In the future, it would be interesting to study the use of output and the benefits and effectiveness of such interventions in promoting the health of young people.
Terveystietotesti, totta/tarua -kehittämisprojektin tarkoituksena oli laatia osio terveystietotestiin. Tavoitteena oli vahvistaa terveystietotestin avulla ammattiin opiskelevien terveyteen ja elintapoihin liittyvää tietopohjaa, ja siten parantaa opiskelijoiden elintapoja ja lisätä hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena oli kehittää olemassa olevia opetusmenetelmiä ja näin mahdollistaa terveystietojen ja taitojen opetuksen tehostaminen.
Kehittämismenetelminä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta (n=23), jonka perusteella luotiin terveystietotestin väittämät. Lisäksi kehittämisprojektin tutkimuksellisessa osiossa selvitettiin laaditun terveystietotestin käytettävyyttä. Tutkimuksellisen osion empiirisen aineiston keruu tapahtui sähköisellä kyselyllä. Tutkimusaineisto muodostui testin osion asiantuntijakommenteista (n=8) sekä pilotointipalautteen antaneista opiskelijoista (n=6). Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustiedon avulla terveystietotestiä kehitettiin paremmaksi, opetuksessa tehokkaammin hyödynnettävissä olevaksi terveyskasvatuksen välineeksi.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi ammattiin opiskeleville kohdennetun, terveyteen ja elintapoihin liittyvää tietopohjaa mittaavan terveystietotestin esitestattu osio mallivastauksineen. Tuotos julkaistiin verkkotestinä ja pelillisenä mobiiliversiona, ja opettajan materiaaliksi tuotettuina mallivastauksina kirjallisena ja diaesityksenä. Lisäksi ANKKURI-hankkeessa kehittämisprojektin tuotos liitetään osaksi verkkosivustoa www.terveystietotesti.fi ja siitä teetetään oppimiskortit.
Tässä kehittämisprojektissa tuotetun testin avulla nuorten terveyskasvatusta voidaan toteuttaa konkreettisella, osallistavalla, motivoivalla ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Testi voi siis toimia tehokkaana ja vaikuttavana nuorten terveyden edistämisen menetelmänä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia tuotoksen käytön toteutumista sekä tämän kaltaisista interventioista saatavaa hyötyä ja vaikuttavuutta nuorten terveyden edistämisessä.
The purpose of the Health information test true/false development project was to build a part of the larger health information test. The aim of the development project was to strengthen the knowledge related to the health and lifestyle of students in vocational education and training, thereby improving lifestyles, and increasing well-being. The aim of the development project was also to develop existing teaching methods, enabling the teaching of health information to be made more efficient.
A systematic literature review and a survey were used as methods of development. The literature review (n=23) was used to develop the statements to the health information test. Based on the survey, the health information test was improved to be an even better health education tool that can be used in teaching. The empirical data of the survey was collected by electronic questionnaire and it consisted of expert comments (n=8) and students who provided pilot feedback (n=6). The data was analyzed using content analysis.
As a result of the development project, a part of the health information test was created. It is targeted at students in vocational education and training, and measures knowledge related to health and lifestyle. The health information test was piloted, and model responses were formed. Also, a mobile game was created. In addition, the ANKKURI project adds the output into its website www.terveystietotesti.fi and produces learning cards from it.
The test created in this project enables the health education of young people to be implemented in a concrete, inclusive, motivating, and interesting way. The test can therefore serve as an effective method for promoting young people's health. In the future, it would be interesting to study the use of output and the benefits and effectiveness of such interventions in promoting the health of young people.