Asiantuntijoiden itsensä johtaminen ja palautuminen poikkeustilanteessa ja tulevaisuuden toimenpiteet SOK:LLA.
Kumpulainen, Suvi; Vainio, Noora (2021)
Kumpulainen, Suvi
Vainio, Noora
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195134
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata asiantuntijoiden itsensä johtamista, palautumista ja kokoaikaisen etätyön vaikutuksia SOK:lla. Työn tavoitteena oli tehdä kehittämissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää koko organisaatiossa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan henkilöstöhallinnon kanssa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin yleisesti työhyvinvointia, itsensä johtamista, etätyötä ja palautumista. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi asiantuntijatyöntekijät ovat siirtyneet kokoaikaiseen etätyöskentelyyn, joka on muuttanut työn tekemisen olosuhteita ja luonut uudenlaisen työarjen.
Opinnäytetyön tietoperusta koottiin kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla selvitettiin olemassa oleva tilanne. Opinnäytetyö toteutettiin Firstbeat-mittauksen sykeanalytiikkaa ja Webropol-kyselyä hyödyntäen. Firstbeat-mittaukseen osallistui 11 työntekijää ja Webropol-kyselyyn osallistui 23 vastaajaa. Opinnäytetyön aineiston kautta saatiin kattava kuva asiantuntijoiden työn tekemisen, itsensä johtamisen ja palautumisen nykytilasta ja kehityskohteista. Tulokset osoittivat, että työntekijöiden työstä palautuminen on heikkoa, vaikka suurin osa huolehtii hyvinvoinnistaan myös vapaa-ajalla. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on hankalaa liiallisen työmäärän takia. Poikkeustilanne on siirtänyt vastuuta työhyvinvoinnista jokaiselle työyhteisön jäsenelle ja luonut painetta organisaation henkilöstöhallinnolle työyhteisön työhyvinvoinnin johtamiseen. Etätyössä hyväksi koettiin joustavampi työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen. Tämä lisäsi arjen hallinnan tunnetta. Opinnäytetyössä tunnistettiin kehittämiskohteita ja saatiin ymmärrystä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Opinnäytetyön tulosten pohjalta tehtiin yritykselle kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on lisätä itsetuntemusta, motivoida parempien valintojen tekemiseen ja parantaa työtehoa sekä jaksamista koko organisaatiossa.
Opinnäytetyön tietoperusta koottiin kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla selvitettiin olemassa oleva tilanne. Opinnäytetyö toteutettiin Firstbeat-mittauksen sykeanalytiikkaa ja Webropol-kyselyä hyödyntäen. Firstbeat-mittaukseen osallistui 11 työntekijää ja Webropol-kyselyyn osallistui 23 vastaajaa. Opinnäytetyön aineiston kautta saatiin kattava kuva asiantuntijoiden työn tekemisen, itsensä johtamisen ja palautumisen nykytilasta ja kehityskohteista. Tulokset osoittivat, että työntekijöiden työstä palautuminen on heikkoa, vaikka suurin osa huolehtii hyvinvoinnistaan myös vapaa-ajalla. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on hankalaa liiallisen työmäärän takia. Poikkeustilanne on siirtänyt vastuuta työhyvinvoinnista jokaiselle työyhteisön jäsenelle ja luonut painetta organisaation henkilöstöhallinnolle työyhteisön työhyvinvoinnin johtamiseen. Etätyössä hyväksi koettiin joustavampi työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen. Tämä lisäsi arjen hallinnan tunnetta. Opinnäytetyössä tunnistettiin kehittämiskohteita ja saatiin ymmärrystä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Opinnäytetyön tulosten pohjalta tehtiin yritykselle kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on lisätä itsetuntemusta, motivoida parempien valintojen tekemiseen ja parantaa työtehoa sekä jaksamista koko organisaatiossa.