Tarkistuslistoja vesipelastustehtäville ja hälytysvasteiden tarkastelua

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty toiminnalliseksi opinnäytetyöksi, jossa on hyödynnetty myös määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Tavoitteena oli tarkastella pelastustoimen tarkoituksenmukaisen vasteen suunnittelua ja toteutumista vesipelastus- ja vesiliikenneonnettomuuksissa. Työhön oli tavoitteena tehdä myös tarkistuslistoja lähinnä Pirkanmaan vesistöissä tapahtuvien onnettomuuksien mahdollisimman tehokkaan hoitamisen tueksi miehistölle ja pelastustoimintaa johtavalle henkilöstölle. Työlle on ollut tarvetta, jotta unohduksien määrä saataisiin minimoitua ja pelastustyöt olisivat mahdollisimman työturvallisia usein vaativissakin olosuhteissa.

Suomessa vesipelastus- ja vesiliikenneonnettomuustehtävien vasteet muodostuvat helposti vähintään joukkuetasoisiksi tehtäviksi. On koettu, että avuntarvitsija on usein kriittisessä hädässä tämän tyyppisillä hälytystehtävillä, ja siksi näihin tehtäviin hälytetään usein useita yksiköitä eri paloasemilta. Lähestulkoon aina ei avun tarvitsijalla ole kuitenkaan akuuttia hengenhätää, ja riskinarvio sekä vasteen muodostus voivat olla usein liian etupainotteista tai jopa ylireagoitua. Tämä aiheuttaa muun muassa resurssityhjiöitä, johtaminen vaikeutuu ja tieliikenneturvallisuus vaarantuu. On huomioimisen arvoista se, että vuonna 2019 Suomen vesipelastustehtävillä vain noin 53 % onnettomuusselosteiden täyttäjistä on kokenut, että riskinarvio ja vasteenmuodostuminen on toiminut hyvin.

Opinnäytetyötä ja työn tuloksia voi hyödyntää muun muassa vastesuunnittelussa, riskinarvion tekemisessä ja pelastustoimen johtajan tekemän vasteen tarkistamisen tukena. Tarkistuslistoja voi miehistö ja päällystö hyödyntää vesistöissä tapahtuneiden onnettomuuksien hoitamiseen. Samantyyppisiä tarkistuslistoja käytetään hyvin monipuolisesti myös muilla niin sanotuilla kriittisillä aloilla kuten ilmailualalla, sotilasalalla ja terveydenhuoltoalalla. Listoille on varmasti siis tarvetta myös pelastusalalla.