Maahanmuuttajien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävät työtavat sosiaalialalla
Uotinen, Laura (2021)
Uotinen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144788
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus maahanmuuttajien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävistä työtavoista. Opinnäytetyön tavoitteena
on tuottaa tietoa käytetyistä työtavoista, joilla voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kooste työtavoista, joiden on havaittu edistävän maahanmuuttajien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä pyrkiä tutkimuksen avulla tekemään näkyväksi kotouttamistyön toimivia käytäntöjä sosiaalialalla. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä
Jyränkölän Setlementti ry:n maahanmuuttajatyön, Heinolan monikulttuurisuustyö HeiMo:n kanssa. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyötä toiminnassaan kotouttamistyön kentällä, sekä tiedon jakamiseen kotouttamistyön työtavoista.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Millaisia osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäviä työtapoja on käytetty kotoutumisprosessin tukena? Tutkimuksen suuntaa tarkentavana alakysymyksenä oli: Mitä seikkoja huomioimalla sosiaalialan työntekijä voi tukea maahanmuuttaja asiakkaidensa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittymistä? Kysymyksiin etsittiin vastausta kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa aineistona
käytettiin kymmentä tieteelliset kriteerit täyttävää artikkelia. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja teemojen esiintymisen todentamisessa
käytettiin apuna kvantifiointia.
Tämän opinäytetyön tutkimusten tuloksissa kävi ilmi, että työtapoja sinällään
on kotouttamiseen liittyvissä tutkimuksissa tutkittu melko vähän. Artikkeleissa
kuitenkin nostettiin toistuvasti esille tiettyjä käytäntöjä, työotteita ja tarpeita,
joita huomioimalla kotouttamistyötä tekevät voivat tukea asiakkaidensa kotoutumista, sekä heidän osallisuutensa ja yhdenvertaisuutensa kehittymistä. Erityisesti asiakkaan näkeminen yksilönä ja hänen tarpeidensa kartoittaminen
kuuntelevan työotteen avulla korostuivat tämän tutkimuksen tuloksissa paljon
käytettyinä toimintamalleina.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että kotouttamistyössä on paljon toimivia käytäntöjä, joilla kotoutumisprosessin edistymiseen voidaan myötävaikuttaa. Kotouttamistyön kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että kotouttamiseen liittyviä työskentelyn tapoja tutkittaisiin ja arvioitaisiin myös jatkossa
on tuottaa tietoa käytetyistä työtavoista, joilla voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kooste työtavoista, joiden on havaittu edistävän maahanmuuttajien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä pyrkiä tutkimuksen avulla tekemään näkyväksi kotouttamistyön toimivia käytäntöjä sosiaalialalla. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä
Jyränkölän Setlementti ry:n maahanmuuttajatyön, Heinolan monikulttuurisuustyö HeiMo:n kanssa. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyötä toiminnassaan kotouttamistyön kentällä, sekä tiedon jakamiseen kotouttamistyön työtavoista.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Millaisia osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäviä työtapoja on käytetty kotoutumisprosessin tukena? Tutkimuksen suuntaa tarkentavana alakysymyksenä oli: Mitä seikkoja huomioimalla sosiaalialan työntekijä voi tukea maahanmuuttaja asiakkaidensa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittymistä? Kysymyksiin etsittiin vastausta kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa aineistona
käytettiin kymmentä tieteelliset kriteerit täyttävää artikkelia. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja teemojen esiintymisen todentamisessa
käytettiin apuna kvantifiointia.
Tämän opinäytetyön tutkimusten tuloksissa kävi ilmi, että työtapoja sinällään
on kotouttamiseen liittyvissä tutkimuksissa tutkittu melko vähän. Artikkeleissa
kuitenkin nostettiin toistuvasti esille tiettyjä käytäntöjä, työotteita ja tarpeita,
joita huomioimalla kotouttamistyötä tekevät voivat tukea asiakkaidensa kotoutumista, sekä heidän osallisuutensa ja yhdenvertaisuutensa kehittymistä. Erityisesti asiakkaan näkeminen yksilönä ja hänen tarpeidensa kartoittaminen
kuuntelevan työotteen avulla korostuivat tämän tutkimuksen tuloksissa paljon
käytettyinä toimintamalleina.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että kotouttamistyössä on paljon toimivia käytäntöjä, joilla kotoutumisprosessin edistymiseen voidaan myötävaikuttaa. Kotouttamistyön kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että kotouttamiseen liittyviä työskentelyn tapoja tutkittaisiin ja arvioitaisiin myös jatkossa