Palkanlaskentaprosessin nykytilan kuvaaminen ja kehittäminen kohdeyrityksessä
Uittomäki, Miia (2020)
Uittomäki, Miia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134732
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa palkanlaskijoiden näkemykset kohdeyrityksen palkanlaskentaprosessista ja sen eri vaiheista sekä auttaa kohdeyritystä kehittämään palkanlaskentaprosessia paremmaksi kehittämistutkimuksesta saadun tiedon perusteella. Aihe on rajattu käsittelemään kohdeyrityksen palkanlaskentaprosessia kokonaisuutena. Opinnäytetyössä myös kuvataan kohdeyrityksen palkanlaskentaprosessi prosessikaaviona, joka löytyy työn liitteistä.
Teoreettinen viitekehys muodostuu palkkahallinnosta ja sitä ohjaavista säädöksistä sekä säännöistä, jotka käsittelevät työsuhteen ehtoja. Toisessa luvussa palkkahallintoa tarkastellaan palkanlaskentanäkökulmasta, joka sisältää työnantajan vastuut sekä velvollisuudet. Luvussa käsitellään palkanmaksua, palkasta tehtäviä vähennyksiä sekä viranomaisilmoituksia. Kolmannessa luvussa tarkastellaan prosessijohtamista sekä sen vaiheita sekä prosessin kuvaamista ja kehittämistä hyödyntäen erilaisia ajankohtaisia lähteitä.
Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena kehittämistutkimuksena. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua kohdeyrityksen palkanlaskijoille sekä osallistuvaa havainnointia. Haastateltaviksi valikoituivat kaikki seitsemän kohdeyrityksen palkanlaskijaa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen menetelmä, koska sen avulla saadaan kuvaava ja monipuolinen näkemys kohdeyrityksen palkanlaskentaprosessista.
Haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla saatiin ymmärrys palkanlaskentaprosessin nykytilasta sekä löydettiin useita ongelmakohtia prosessille, joita olivat työntekijän henkilö- ja työsuhdetietojen virheellisyys ja puuttuminen, materiaalien toimittaminen sekä aikataulujen noudattaminen. Kaikki ongelmat johtuivat työntekijöiden esimiesten työskentelytavoista ja puutteista osaamisessa. Palkanlaskentaprosessin parantamiseksi pohdittiin kehitysehdotuksia, joita ovat esimiestyön organisointi, tukeminen ja koulutus, esimiesten ymmärrys palkanlaskennasta sekä palkanlaskijan työ ja koulutus. Toimeksiantaja hyötyy tutkimuksen tuloksista, jotka auttavat heitä palkanlaskentaprosessin parantamisessa.
Teoreettinen viitekehys muodostuu palkkahallinnosta ja sitä ohjaavista säädöksistä sekä säännöistä, jotka käsittelevät työsuhteen ehtoja. Toisessa luvussa palkkahallintoa tarkastellaan palkanlaskentanäkökulmasta, joka sisältää työnantajan vastuut sekä velvollisuudet. Luvussa käsitellään palkanmaksua, palkasta tehtäviä vähennyksiä sekä viranomaisilmoituksia. Kolmannessa luvussa tarkastellaan prosessijohtamista sekä sen vaiheita sekä prosessin kuvaamista ja kehittämistä hyödyntäen erilaisia ajankohtaisia lähteitä.
Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena kehittämistutkimuksena. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua kohdeyrityksen palkanlaskijoille sekä osallistuvaa havainnointia. Haastateltaviksi valikoituivat kaikki seitsemän kohdeyrityksen palkanlaskijaa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen menetelmä, koska sen avulla saadaan kuvaava ja monipuolinen näkemys kohdeyrityksen palkanlaskentaprosessista.
Haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla saatiin ymmärrys palkanlaskentaprosessin nykytilasta sekä löydettiin useita ongelmakohtia prosessille, joita olivat työntekijän henkilö- ja työsuhdetietojen virheellisyys ja puuttuminen, materiaalien toimittaminen sekä aikataulujen noudattaminen. Kaikki ongelmat johtuivat työntekijöiden esimiesten työskentelytavoista ja puutteista osaamisessa. Palkanlaskentaprosessin parantamiseksi pohdittiin kehitysehdotuksia, joita ovat esimiestyön organisointi, tukeminen ja koulutus, esimiesten ymmärrys palkanlaskennasta sekä palkanlaskijan työ ja koulutus. Toimeksiantaja hyötyy tutkimuksen tuloksista, jotka auttavat heitä palkanlaskentaprosessin parantamisessa.