Selkärankareumaa sairastavan kokemus sairaudestaan : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Anttila, Laura; Leikkilä, Marja (2021)
Anttila, Laura
Leikkilä, Marja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263870
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa ja sen tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta selkärankareumaa sairastavan kokemus sairaudestaan. Tavoitteena oli saada tietoa selkärankareumaa sairastavien kokemuksista ja lisätä tämän tiedon avulla hoitohenkilöstön tietoutta aiheesta, jotta he voisivat ottaa sen huomioon hoitotyössä ja näin myös kehittää hoitotyötä kokonaisvaltaisemmaksi. Opinnäytetyön tehtävänä oli vastata kysymykseen, miten selkärankareumaa sairastava kokee oman sairautensa. Sen metodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimukseen valikoitui lopulta viisi artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että selkärankareumaa sairastavat kokevat sairauden aiheuttavan väsymystä, kipua sekä ongelmia työssäkäynnissä ja mielenterveydessä. Väsymyksen koettiin pahentuvan kivun aiheuttamasta unenpuutteesta; epävarmuutta oli kuitenkin siitä, aiheuttiko selkärankareuman oireet väsymystä vai oliko väsymys selkärankareuman oire. Väsymyksen ja kivun välillä näytti myös olevan monimutkainen suhde, koska jotkut ilmoittivat olevansa väsyneitä kivusta ja jotkut kokevansa väsyneenä enemmän tuskaa. Ahdistuneisuuden sekä masennuksen tunteita koettiin enemmän työttömänä, työssä ollessa masennusta ja ahdistusta aiheuttivat ajatukset tulevaisuuden työkyvystä tai työpoissaoloista. Työn koettiin olevan motivaattorina elämään, mutta toisaalta töissä oli vaikea käydä väsymyksen vuoksi. Liikunnan sekä yleisen aktiivisuuden laskiessa väsymyksen vuoksi, myös masennuksen tunteiden koettiin voimistuvan.
Johtopäätöksenä voidaan ajatella, että tuloksista ilmenneet asiat kietoutuvat toisiinsa vahvasti eikä aina voida tietää, onko joku oire vai oireen vaikutus. Näin ollen tuloksista ilmenneiden asioiden huomioon ottaminen hoidossa ja ohjauksessa on tärkeää, jotta selkärankareumaa sairastava saa selviytymiskeinoja sairauden kanssa pärjäämiseen ja oikeanlaiset asiantuntijat hoitotiimiinsä.
Tuloksista ilmeni, että selkärankareumaa sairastavat kokevat sairauden aiheuttavan väsymystä, kipua sekä ongelmia työssäkäynnissä ja mielenterveydessä. Väsymyksen koettiin pahentuvan kivun aiheuttamasta unenpuutteesta; epävarmuutta oli kuitenkin siitä, aiheuttiko selkärankareuman oireet väsymystä vai oliko väsymys selkärankareuman oire. Väsymyksen ja kivun välillä näytti myös olevan monimutkainen suhde, koska jotkut ilmoittivat olevansa väsyneitä kivusta ja jotkut kokevansa väsyneenä enemmän tuskaa. Ahdistuneisuuden sekä masennuksen tunteita koettiin enemmän työttömänä, työssä ollessa masennusta ja ahdistusta aiheuttivat ajatukset tulevaisuuden työkyvystä tai työpoissaoloista. Työn koettiin olevan motivaattorina elämään, mutta toisaalta töissä oli vaikea käydä väsymyksen vuoksi. Liikunnan sekä yleisen aktiivisuuden laskiessa väsymyksen vuoksi, myös masennuksen tunteiden koettiin voimistuvan.
Johtopäätöksenä voidaan ajatella, että tuloksista ilmenneet asiat kietoutuvat toisiinsa vahvasti eikä aina voida tietää, onko joku oire vai oireen vaikutus. Näin ollen tuloksista ilmenneiden asioiden huomioon ottaminen hoidossa ja ohjauksessa on tärkeää, jotta selkärankareumaa sairastava saa selviytymiskeinoja sairauden kanssa pärjäämiseen ja oikeanlaiset asiantuntijat hoitotiimiinsä.