Iso-Jurvo järven ja Pieni-Jurvo järven vesiensuojelusuunnitelma
Honkanen, Elisa (2021)
Honkanen, Elisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103243747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103243747
Tiivistelmä
Tulevaisuudessa ennustetaan sään ääri-ilmiöiden lisääntyvän vuoden ajasta riippumatta. Tulva- ja kuivuusjaksot tulevat tehostamaan veden liikkumista maa-alueilla. Tästä johtuen vesiensuojelusuunnitelmien laatiminen tulee näillä näkymin lisääntymään etenkin pohjavesialueilla. Suunnitelmien avulla halutaan mm. varautua ja tunnistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia vesistöriskejä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia vesiensuojelusuunnitelma Iso-Jurvo järvelle ja Pieni-Jurvo järvelle. Järvet sijaitsevat Suolahden Natura 2000-alueella Äänekoskella. Vesiensuojelusuunnitelman tavoitteena on tuoda esille tietoja tarkasteltavien järvien nykytilanteesta, kuormitustekijöistä ja mahdollisista kuormituskohteista. Samalla suunnitelmassa mietittiin keinoja olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden tehostamiseksi. Opinnäytetyössä selvitettiin myös alueen vakituisten asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden halukkuutta toimia Iso-Jurvo järven ja Pieni-Jurvo järven hyväksi.
Tutkimustapana käytettiin laadullista tutkimusta, johon yhdistettiin piirteitä määrällisestä tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Webropol- sovellusta hyödyntäen 14.05.2020-14.06.2020. Kyselyn vastausten ja kerätyn taustatiedon perusteella järvien tila on tällä hetkellä hyvä. Pahimmaksi kuormituslähteeksi tunnistettiin metsätalouden hoitotoimenpiteet. Mahdollisia kuormituslähteitä löydettiin eri puolilta Iso-Jurvo järveä ja Pieni-Jurvo järveä. Lähitulevaisuudessa tunnistettua kohdetta tai kohteita voitaisiin hyödyntää PuumaVesi-hankkeessa tai tehostaa niitä erilaisien patorakennelmien avulla. Vakituiset ja vapaa-ajanasukkaat ovat kiinnostuneita toimimaan järvien hyväksi. The extreme weather events are predicted to increase in the future, regardless of the time in the year. Flood and drought periods also increase the water movement in the land areas. Due to this water conservation planning will be grow, especially in the aquifer areas. These plans will help the identification and preparations for these waterbody risks caused by climate change.
The purpose of this thesis was to draft a water conservation plan for Iso-Jurvo and Pieni-Jurvo lakes. The lakes are located in Suolahti´s Natura-2000 area in Äänekoski. The aim of the water conservation plan was to highlight the current load situation of the lakes, the loading factors, and the loading sources. The ways to enhance the existing water conservation structures were also thought up during the planning. Locals´ and leisure residents´ willingness to work towards the lakes´ wellbeing was also investigated for this thesis.
Qualitive research methods combined with some features from quantitative research methods was chosen in the methodology of this thesis. The research was carried out with a questionnaire through a Webropol software in 14.5-14.6.2020. According to he collected survey data and the background information of the lake area, the condition of the lake is currently good. Local forestry management was identified as the worst loading source. Possible source points were located all around Iso-Jurvo and Pieni-Jurvo lakes. These detected points could be used in the Woodwater-project in the near future or be used in the enhancement of the dam structures. Both local and the leisure residents were interested in working toward the lakes´ wellbeing.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia vesiensuojelusuunnitelma Iso-Jurvo järvelle ja Pieni-Jurvo järvelle. Järvet sijaitsevat Suolahden Natura 2000-alueella Äänekoskella. Vesiensuojelusuunnitelman tavoitteena on tuoda esille tietoja tarkasteltavien järvien nykytilanteesta, kuormitustekijöistä ja mahdollisista kuormituskohteista. Samalla suunnitelmassa mietittiin keinoja olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden tehostamiseksi. Opinnäytetyössä selvitettiin myös alueen vakituisten asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden halukkuutta toimia Iso-Jurvo järven ja Pieni-Jurvo järven hyväksi.
Tutkimustapana käytettiin laadullista tutkimusta, johon yhdistettiin piirteitä määrällisestä tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Webropol- sovellusta hyödyntäen 14.05.2020-14.06.2020. Kyselyn vastausten ja kerätyn taustatiedon perusteella järvien tila on tällä hetkellä hyvä. Pahimmaksi kuormituslähteeksi tunnistettiin metsätalouden hoitotoimenpiteet. Mahdollisia kuormituslähteitä löydettiin eri puolilta Iso-Jurvo järveä ja Pieni-Jurvo järveä. Lähitulevaisuudessa tunnistettua kohdetta tai kohteita voitaisiin hyödyntää PuumaVesi-hankkeessa tai tehostaa niitä erilaisien patorakennelmien avulla. Vakituiset ja vapaa-ajanasukkaat ovat kiinnostuneita toimimaan järvien hyväksi.
The purpose of this thesis was to draft a water conservation plan for Iso-Jurvo and Pieni-Jurvo lakes. The lakes are located in Suolahti´s Natura-2000 area in Äänekoski. The aim of the water conservation plan was to highlight the current load situation of the lakes, the loading factors, and the loading sources. The ways to enhance the existing water conservation structures were also thought up during the planning. Locals´ and leisure residents´ willingness to work towards the lakes´ wellbeing was also investigated for this thesis.
Qualitive research methods combined with some features from quantitative research methods was chosen in the methodology of this thesis. The research was carried out with a questionnaire through a Webropol software in 14.5-14.6.2020. According to he collected survey data and the background information of the lake area, the condition of the lake is currently good. Local forestry management was identified as the worst loading source. Possible source points were located all around Iso-Jurvo and Pieni-Jurvo lakes. These detected points could be used in the Woodwater-project in the near future or be used in the enhancement of the dam structures. Both local and the leisure residents were interested in working toward the lakes´ wellbeing.