Pakolaistaustaisen maahanmuuttajan mielenterveyttä tukeva kohtaaminen: Opaslehtinen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Jussila, Alina; Grönholm, Jenni (2021)
Jussila, Alina
Grönholm, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126762
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126762
Tiivistelmä
Muutto toiseen maahan voi olla monella tavalla stressaava ja merkittävä tapahtuma elämässä. Maahanmuuttaja tarkoittaa henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla ja muuttaa toiseen maahan. Pakolaiset ovat myös maahanmuuttajia, mutta paettuaan kotimaastaan he ovat saaneet toisesta valtiosta turvapaikan. Vuonna 2019 Suomessa asui lähes 400 000 ulkomaalaistaustaista, mikä on noin kahdeksan prosenttia Suomen väkiluvusta. Monet pakolaiset ovat kokeneet traumaattisia kokemuksia kotimaassaan tai matkalla Suomeen. Tutkimusten mukaan Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista lähes neljälläkymmenellä prosentilla on masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Hoitamattomat mielenterveysongelmat voivat olla riski syrjäytymiselle, kotoutumisen vaikeutumiselle ja vaikeiden tunteiden käsitellylle itsetuhoisuuden kautta. Pakolaistaustaisen maahanmuuttajan mielenterveyttä tukeva kohtaaminen -opas oli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä kolmannen sektorin toimijoille tarkoitettu sähköisessä muodossa oleva materiaali. Sen tavoitteena oli kasvattaa toimijoiden tietoa pakolaistaustaisten maahanmuuttajien yleisimmistä mielenterveysongelmista sekä siitä, millainen on onnistunut, kunnioittava ja välittävä kohtaaminen. Tavoitteena oli moniammatillisessa yhteistyössä parantaa pakolaistaustaisten maahanmuuttajien kohtaamista sekä halua jäämään palveluiden piiriin. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry toimi tämän toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana. Työssä käsiteltiin pakolaistaustaisten maahanmuuttajien yleisimpiä mielenterveysongelmia, kohtaamista sekä neljä ympäristöä hoitotyön näkökulmasta. Lisäksi työssä käsiteltiin kolmannen sektorin sekä julkisen sektorin tärkeää yhteistyötä, tulkkausta ja hyödyllisiä palveluita Pohjois-Karjalassa.