Kalsiumin massavirtaustase natriumboorihydridin tuotannossa
Könkö, Tatu (2021)
Könkö, Tatu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103213633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103213633
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää natriumboorihydridin tuotannon kalsiumtase Kemira Chemicalsin Äetsän toimipisteen hienokemikaalitehtaalla TIV1. Kalsiumin tiedetään kertyvän tuotannossa käytettäviin prosessilaitteisiin ja mahdollisesti aiheuttavan prosessihäiriöitä. Kalsiumtaseen määrittämiseksi tuotannon osaprosessien massavirtaustase määritettiin massavirtausmittausten perusteella. Lisäksi tuotannon eri vaiheista otettiin näytteitä, joista määritettiin niiden kalsiumpitoisuus. Kalsiumtase pystyttiin laskemaan saatujen tulosten perusteella.
Työssä tehtyjen mittausten perusteella kalsiumin määrä tuotannossa vaihteli merkittävästi kuukauden mittaisen seurantajakson aikana. Suurimmillaan tuotannon erotusprosesseihin tulevan kalsiumin massavirtaus oli 400 ± 100 grammaa kalsiumia tunnissa ja pienimmillään 120 ± 30 grammaa tunnissa. Erotusprosesseihin tulevan kalsiumin massavirtauksen keskiarvo tarkastelujakson aikana oli noin 290 ± 70 grammaa tunnissa.
Määritysten perusteella tuotantoprosessin ulkopuolelta joko raaka-aineiden mukana tulevan tai prosessilaitteisiin kertyneen kalsiumin osuus erotusprosesseihin päätyvän kalsiumin määrästä on suurin yksittäinen kalsiumin määrään vaikuttava tekijä. Tuotantoprosessin ulkopuolisen kalsiumin määrä vaihteli tarkastelujakson aikana 300 ± 100 grammasta kalsiumia tunnissa -30 ± 30 grammaan kalsiumia tunnissa. Prosessin ulkopuolelta tulevan kalsiumin massavirtaus oli työn aikana keskimäärin 130 ± 70 grammaa tunnissa. Lisäksi erotusprosesseihin tuleva liuos sisälsi keskimäärin prosessivedestä lähtöisin olevaa kalsiumia 110 ± 20 grammaa tunnissa ja kiertoliuoksessa kiertävää kalsiumia 50 ± 10 grammaa tunnissa.
Työssä havaittiin, että tuotannossa käytettävän prosessiveden sisältämä kalsium muodostaa suuren osan erotusprosessien kalsiumkuormasta. Prosessivettä puhdistamalla tuotantolaitteistossa kiertävien liuoksien kalsiumpitoisuutta saataisiin todennäköisesti laskettua. Lisäksi työssä havaittiin, että osassa tuotannon erotusprosesseja keskipakolingoille syötettävän liuoksen koostumus vaihtelee merkittävästi. Syöttöliuoksen tasalaatuisempi koostumus todennäköisesti parantaisi erotusprosessin käytettävyyttä.
Työssä tehtyjen mittausten perusteella kalsiumin määrä tuotannossa vaihteli merkittävästi kuukauden mittaisen seurantajakson aikana. Suurimmillaan tuotannon erotusprosesseihin tulevan kalsiumin massavirtaus oli 400 ± 100 grammaa kalsiumia tunnissa ja pienimmillään 120 ± 30 grammaa tunnissa. Erotusprosesseihin tulevan kalsiumin massavirtauksen keskiarvo tarkastelujakson aikana oli noin 290 ± 70 grammaa tunnissa.
Määritysten perusteella tuotantoprosessin ulkopuolelta joko raaka-aineiden mukana tulevan tai prosessilaitteisiin kertyneen kalsiumin osuus erotusprosesseihin päätyvän kalsiumin määrästä on suurin yksittäinen kalsiumin määrään vaikuttava tekijä. Tuotantoprosessin ulkopuolisen kalsiumin määrä vaihteli tarkastelujakson aikana 300 ± 100 grammasta kalsiumia tunnissa -30 ± 30 grammaan kalsiumia tunnissa. Prosessin ulkopuolelta tulevan kalsiumin massavirtaus oli työn aikana keskimäärin 130 ± 70 grammaa tunnissa. Lisäksi erotusprosesseihin tuleva liuos sisälsi keskimäärin prosessivedestä lähtöisin olevaa kalsiumia 110 ± 20 grammaa tunnissa ja kiertoliuoksessa kiertävää kalsiumia 50 ± 10 grammaa tunnissa.
Työssä havaittiin, että tuotannossa käytettävän prosessiveden sisältämä kalsium muodostaa suuren osan erotusprosessien kalsiumkuormasta. Prosessivettä puhdistamalla tuotantolaitteistossa kiertävien liuoksien kalsiumpitoisuutta saataisiin todennäköisesti laskettua. Lisäksi työssä havaittiin, että osassa tuotannon erotusprosesseja keskipakolingoille syötettävän liuoksen koostumus vaihtelee merkittävästi. Syöttöliuoksen tasalaatuisempi koostumus todennäköisesti parantaisi erotusprosessin käytettävyyttä.