Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kokemuksia toimijoiden välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä Kouvolan alueella
Puntala, Emilia; Sammalniemi, Elisa (2021)
Puntala, Emilia
Sammalniemi, Elisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123230
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kokemuksia toimijoiden välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä ja sen toimivuudesta Kouvolan alueella. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia konkreettisia kokemuksia työntekijöillä on yhteistyöstä ja verrata toimijoiden vastauksia keskenään. Tutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten yhteistyötä voisi jatkossa kehittää. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Kouvolan alueen varhaiskasvatuksen ja perhetyön toimijoiden välisen moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä.
Opinnäytetyö on tutkimuspainotteinen ja se on toteutettu sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Aineisto kerättiin Webropol-kyselytyökalulla sähköisesti. Kyselyyn vastasi 60 työntekijää, joista 40 oli varhaiskasvatuksen työntekijää ja 20 perhetyöntekijää. Saatu aineisto analysointiin sisällönanalyysiä ja IMB SPSS-ohjelmistoa apuna käyttäen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa vastaajista oli tehnyt yhteistyötä. Molempien toimijoiden työntekijät kokivat yhteistyön konkreettisesti verkostopalavereiksi ja yhteydenpidoksi toimijoiden kesken, mutta kokemukset yhteistyön laadusta ja määrästä vaihtelivat. Suurin osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä koki yhteistyön perhetyöntekijöiden kanssa valitettavan vähäiseksi ja sen laatua kuvailtiin heikoksi. Perhetyöntekijöiden vastauksista ei pystynyt muodostamaan selkeitä johtopäätöksiä siitä, millaiseksi he kokevat yhteistyön. Tyytyväisyys yhteistyön eri osa-alueisiin vaihteli työntekijöiden kesken. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat tyytyväisimpiä omaan motivaatioonsa koskien yhteistyötä sekä luottamukseen työntekijöiden välillä. Kaikista tyytymättömimpiä he olivat tiedonsiirron toimivuuteen sekä yhteistyön suunnitteluun. Perhetyöntekijöiden vastauksissa korostuivat samat asiat kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastauksissa, mutta eroavaisuutena oli tyytymättömyys yhteistyön toimivuuteen.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että toimijoiden välistä yhteistyötä on tarpeellista kehittää. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota avoimempaan ja ajantasaisempaan tiedonsiirtoon sekä yhteistyön suunnittelun toimivuuteen. Tutkimus osoittaa myös sen, että molempien toimijoiden työntekijöillä on halua yhteistyöhön sekä sen kehittämiseen, mutta yhteistyötä edistävät tekijät vaativat molemmilta osapuolilta sekä organisaatiolta konkreettisia muutoksia toimintatavoissa ja käytänteissä.
Opinnäytetyö on tutkimuspainotteinen ja se on toteutettu sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Aineisto kerättiin Webropol-kyselytyökalulla sähköisesti. Kyselyyn vastasi 60 työntekijää, joista 40 oli varhaiskasvatuksen työntekijää ja 20 perhetyöntekijää. Saatu aineisto analysointiin sisällönanalyysiä ja IMB SPSS-ohjelmistoa apuna käyttäen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa vastaajista oli tehnyt yhteistyötä. Molempien toimijoiden työntekijät kokivat yhteistyön konkreettisesti verkostopalavereiksi ja yhteydenpidoksi toimijoiden kesken, mutta kokemukset yhteistyön laadusta ja määrästä vaihtelivat. Suurin osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä koki yhteistyön perhetyöntekijöiden kanssa valitettavan vähäiseksi ja sen laatua kuvailtiin heikoksi. Perhetyöntekijöiden vastauksista ei pystynyt muodostamaan selkeitä johtopäätöksiä siitä, millaiseksi he kokevat yhteistyön. Tyytyväisyys yhteistyön eri osa-alueisiin vaihteli työntekijöiden kesken. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat tyytyväisimpiä omaan motivaatioonsa koskien yhteistyötä sekä luottamukseen työntekijöiden välillä. Kaikista tyytymättömimpiä he olivat tiedonsiirron toimivuuteen sekä yhteistyön suunnitteluun. Perhetyöntekijöiden vastauksissa korostuivat samat asiat kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastauksissa, mutta eroavaisuutena oli tyytymättömyys yhteistyön toimivuuteen.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että toimijoiden välistä yhteistyötä on tarpeellista kehittää. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota avoimempaan ja ajantasaisempaan tiedonsiirtoon sekä yhteistyön suunnittelun toimivuuteen. Tutkimus osoittaa myös sen, että molempien toimijoiden työntekijöillä on halua yhteistyöhön sekä sen kehittämiseen, mutta yhteistyötä edistävät tekijät vaativat molemmilta osapuolilta sekä organisaatiolta konkreettisia muutoksia toimintatavoissa ja käytänteissä.