Adipokiinien ja hemoglobiini-A1c:n perioperatiivista hyperglykemiaa ennustava arvo polven ja lonkan tekonivelleikkauspotilailla
Koski, Jan (2012)
Koski, Jan
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110815020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110815020
Tiivistelmä
Tekonivelinfektiot ovat harvinaisia leikkauskomplikaatioita, jotka pahimmassa tapauksessa voivat johtaa infektoituneen tekonivelen poistoon. Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ja niihin liittyvien hyperglykemiavaiheiden tiedetään lisäävän leikkausinfektioiden riskiä. Polven ja lonkan tekonivelleikkausinfektiot ja niihin liittyvät uusintaleikkaukset lisäävät sairastavuutta ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia sekä potilaalle että terveydenhuollolle. Näiden tekijöiden takia pyritään löytämään hyperglykemiaa ennustavia tekijöitä, joiden avulla riskipotilaat voitaisiin tunnistaa ja joihin vaikuttamalla pystyttäisiin vähentämään leikkausinfektioiden määrää.
Rasvakudoksen rasvasolut eli adiposyytit tuottavat liukoisia välittäjäaineita, adipokiineja, jotka toimivat elimistössä bioaktiivisina yhdisteinä paitsi energia-aineenvaihdunnan säätelyssä myös tulehdusreaktiossa tulehdusta voimistavina tai tulehdusta vaimentavina tekijöinä yhdessä muiden sytokiinien kanssa. Adipokiinien häiriintyneen säätelyn tiedetään vaikuttavan insuliinin signalointiin ja siten muun muassa tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän syntyyn.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin neljän adipokiinin; leptiinin, adiponektiinin, adipsiinin ja resistiinin sekä glykolysoituneen hemoglobiinin (HbA1c) yhteyttä glukoosirasitustestissä havaittuun glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön ja perioperatiivisen hyperglykemian ilmenemiseen tekonivelleikkauspotilailla sairaalassaoloaikana. Potilailta otettiin verinäyte ennen leikkausta olevan tarkastuskäynnin yhteydessä ja näistä näytteistä analysoitiin adipokiinien pitoisuudet ELISA-menetelmällä. Verinäytteistä analysoitiin myös glykolysoituneen hemoglobiinin pitoisuus Fimlabin laboratoriossa.
Tutkimuksessa leptiinin ja adipsiinin havaittiin ennustavan poikkeavaa tulosta glukoosirasituskokeessa. Glykolysoituneen hemoglobiinin pitoisuuden havaittiin olevan korkeampi potilailla, joilla on jo käytössä säännöllinen diabeteslääkitys verrattuna potilaisiin, joilla ei ole glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä ja potilaisiin, joilla on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö tai uusi diabetes, mutta ei diabeteslääkitystä.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella resistiinillä ja glykolysoituneella hemoglobiinilla havaittiin olevan yhteys hyperglykemian ilmenemiseen sairaalassaoloaikana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä biomarkkeireita, joiden perusteella voidaan arvioida hyperglykemian ilmentymistä sairaalassaoloaikana.
Rasvakudoksen rasvasolut eli adiposyytit tuottavat liukoisia välittäjäaineita, adipokiineja, jotka toimivat elimistössä bioaktiivisina yhdisteinä paitsi energia-aineenvaihdunnan säätelyssä myös tulehdusreaktiossa tulehdusta voimistavina tai tulehdusta vaimentavina tekijöinä yhdessä muiden sytokiinien kanssa. Adipokiinien häiriintyneen säätelyn tiedetään vaikuttavan insuliinin signalointiin ja siten muun muassa tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän syntyyn.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin neljän adipokiinin; leptiinin, adiponektiinin, adipsiinin ja resistiinin sekä glykolysoituneen hemoglobiinin (HbA1c) yhteyttä glukoosirasitustestissä havaittuun glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön ja perioperatiivisen hyperglykemian ilmenemiseen tekonivelleikkauspotilailla sairaalassaoloaikana. Potilailta otettiin verinäyte ennen leikkausta olevan tarkastuskäynnin yhteydessä ja näistä näytteistä analysoitiin adipokiinien pitoisuudet ELISA-menetelmällä. Verinäytteistä analysoitiin myös glykolysoituneen hemoglobiinin pitoisuus Fimlabin laboratoriossa.
Tutkimuksessa leptiinin ja adipsiinin havaittiin ennustavan poikkeavaa tulosta glukoosirasituskokeessa. Glykolysoituneen hemoglobiinin pitoisuuden havaittiin olevan korkeampi potilailla, joilla on jo käytössä säännöllinen diabeteslääkitys verrattuna potilaisiin, joilla ei ole glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä ja potilaisiin, joilla on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö tai uusi diabetes, mutta ei diabeteslääkitystä.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella resistiinillä ja glykolysoituneella hemoglobiinilla havaittiin olevan yhteys hyperglykemian ilmenemiseen sairaalassaoloaikana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä biomarkkeireita, joiden perusteella voidaan arvioida hyperglykemian ilmentymistä sairaalassaoloaikana.