SEPA-maksukäytänteen käyttöönoton arviointi yrittäjän näkökulmasta
Somerkallio, Aki (2009)
Somerkallio, Aki
Hämeen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235866
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan siirtymistä kansallisesta maksutoiminnasta eurooppalaiseen maksutoiminnan näkökulmaan, SEPAan. Tarkoituksena oli selvittää, mitä maksutoiminnan muutoksia siirtymä aiheuttaa yrittäjille ja miten he ovat nämä muutokset ottaneet vastaan. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin Kanta-Hämeen alueella ja sen toimeksiantajana on Hämeen Yrittäjät Ry.
Työn alun teoriaosuudessa tarkastellaan tämän siirtymän aiheuttamia maksutoiminnassa tapahtuvia muutoksia. Teoriatietoihin on käytetty pääosin Internet-lähteitä, koska suoraan aiheeseen liittyvää kirjallista lähdetietoa ei opinnäytetyön tekohetkellä ollut.
Tutkimus toteutettiin yrittäjille suunnatulla sähköisellä kyselylomakkeella. Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin haastateltavat valittiin kyselylomakkeen vastausten perusteella. Näin tutkimukseen saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tulosmateriaalia.
Kyselyyn vastanneet olivat kaikki pienyrityksiä. Tutkimustulokset osoittivat, ettei aihealueen tietämys ole kohderyhmällä kokonaisuudessaan vahvalla pohjalla. Moni yrittäjä koki, ettei aihe koske heidän toimintaansa. Lisäinformaation tarve oli vastausten mukaan tällä yrittäjäalueella suuri. Näistä syistä yhtenäisen euromaksualueen vastaanotto oli enimmäkseen neutraali tai negatiivinen.
Johtopäätöksenä nähtiin, että yhtenäinen euromaksualueen ollessa pakkomuutos, ei sen ”markkinoimiseen” ole nähty tarpeeksi vaivaa, mikä on hankaloittanut siirtymän vastaanottamista.
Työn alun teoriaosuudessa tarkastellaan tämän siirtymän aiheuttamia maksutoiminnassa tapahtuvia muutoksia. Teoriatietoihin on käytetty pääosin Internet-lähteitä, koska suoraan aiheeseen liittyvää kirjallista lähdetietoa ei opinnäytetyön tekohetkellä ollut.
Tutkimus toteutettiin yrittäjille suunnatulla sähköisellä kyselylomakkeella. Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin haastateltavat valittiin kyselylomakkeen vastausten perusteella. Näin tutkimukseen saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tulosmateriaalia.
Kyselyyn vastanneet olivat kaikki pienyrityksiä. Tutkimustulokset osoittivat, ettei aihealueen tietämys ole kohderyhmällä kokonaisuudessaan vahvalla pohjalla. Moni yrittäjä koki, ettei aihe koske heidän toimintaansa. Lisäinformaation tarve oli vastausten mukaan tällä yrittäjäalueella suuri. Näistä syistä yhtenäisen euromaksualueen vastaanotto oli enimmäkseen neutraali tai negatiivinen.
Johtopäätöksenä nähtiin, että yhtenäinen euromaksualueen ollessa pakkomuutos, ei sen ”markkinoimiseen” ole nähty tarpeeksi vaivaa, mikä on hankaloittanut siirtymän vastaanottamista.