"Minä itse on jäänyt vähän äitiyden varjoon" : Taidetoimintaa Äitiverkko-ryhmälle
Viitajylhä, Sanni-Tuulia; Nevala, Paula; Pyykkönen, Niina (2012)
Viitajylhä, Sanni-Tuulia
Nevala, Paula
Pyykkönen, Niina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102614669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102614669
Tiivistelmä
Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyömme järjestämällä visuaalista taidetoimintaa Limingan seurakunnan Äitiverkko-ryhmälle, joka on saanut alkunsa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin Ketjuprojektista. Yhteistyökumppanimme toivoivat, että kehittäisimme uudenlaista toimintaa, joka jäisi heidän hyödynnettäväkseen myös pilotoinnin jälkeen.
Opinnäytetyömme päätavoitteena oli tarjota äideille ryhmätoimintaa, jonka avulla he voivat käsitellä minuuttaan, äitiyttään ja tulevaisuuttaan taiteen keinoin. Korostimme toiminnassamme työskentelyprosessin herättämien tuntemuksien ja ajatuksien merkitystä. Tärkeää Äitiverkko-ryhmässä on myös vertaistuki; halusimme saattaa samassa elämäntilanteessa olevat äidit yhteen. Lisäksi selvitimme, toimiiko tämänkaltainen työmenetelmä Äitiverkko-ryhmässä. Pohdimme myös mahdollisuutta hyödyntää työmenetelmää tulevassa ammatissamme sosionomeina.
Opinnäytetyömme viitekehyksen muodostavat äitiys, konstruktivistinen oppimis- ja ohjauskäsitys, sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen sekä visuaalinen taide työmenetelmänä. Suunnittelimme toimintamme ja tavoitteemme viitekehyksen pohjalta. Arvioimme toimintaamme ryhmäläisten ja yhteistyökumppaneidemme antamien kirjallisten palautteiden sekä omien havaintojemme pohjalta.
Ryhmäläisiltä ja yhteistyökumppaneilta saamiemme palautteiden ja oman arviomme mukaan taiteellinen toiminta koettiin hyväksi työmenetelmäksi aktivoimaan sisäistä dialogia. Vertaistuki kehittyi toimintakertojen edetessä, mutta yksilöllinen työskentely koettiin vuorovaikutusta tärkeämmäksi. Työmenetelmää voi sovellettuna hyödyntää myös eri asiakasryhmien kanssa.
Opinnäytetyömme päätavoitteena oli tarjota äideille ryhmätoimintaa, jonka avulla he voivat käsitellä minuuttaan, äitiyttään ja tulevaisuuttaan taiteen keinoin. Korostimme toiminnassamme työskentelyprosessin herättämien tuntemuksien ja ajatuksien merkitystä. Tärkeää Äitiverkko-ryhmässä on myös vertaistuki; halusimme saattaa samassa elämäntilanteessa olevat äidit yhteen. Lisäksi selvitimme, toimiiko tämänkaltainen työmenetelmä Äitiverkko-ryhmässä. Pohdimme myös mahdollisuutta hyödyntää työmenetelmää tulevassa ammatissamme sosionomeina.
Opinnäytetyömme viitekehyksen muodostavat äitiys, konstruktivistinen oppimis- ja ohjauskäsitys, sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen sekä visuaalinen taide työmenetelmänä. Suunnittelimme toimintamme ja tavoitteemme viitekehyksen pohjalta. Arvioimme toimintaamme ryhmäläisten ja yhteistyökumppaneidemme antamien kirjallisten palautteiden sekä omien havaintojemme pohjalta.
Ryhmäläisiltä ja yhteistyökumppaneilta saamiemme palautteiden ja oman arviomme mukaan taiteellinen toiminta koettiin hyväksi työmenetelmäksi aktivoimaan sisäistä dialogia. Vertaistuki kehittyi toimintakertojen edetessä, mutta yksilöllinen työskentely koettiin vuorovaikutusta tärkeämmäksi. Työmenetelmää voi sovellettuna hyödyntää myös eri asiakasryhmien kanssa.