Maitotilan prosessien kehittäminen : Lypsy-, ruokinta- ja lannankäsittely- sekä kuivitusprosessien kehittäminen ; Maitohygienian turvaaminen maitotiloilla ; Teknologisia ratkaisuja, rakennuttaminen ja tuotannon ylösajo
Editoija
Nissinen, Kimmo
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5863-32-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5863-32-1
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli maitotilan prosessien kehittäminen. Aineiston kerääminen tehtiin tekemällä käytännön havainnointia eri prosesseista ja niiden toimivuudesta tilaolosuhteissa. Lisäksi tietoa kerättiin maidontuottajille tehtyjen teemahaastatteluiden avulla. Teemoina olivat: lypsy-, ruokinta- ja lannanpoisto- sekä kuivitusprosessit; maitohygienian turvaaminen maitotiloilla; teknologisia ratkaisuja, rakennuttaminen ja tuotannon ylösajo. Julkaisuun on koottu Maitotilan prosessit -hankeosion eri toteuttajatahojen omilta vastuualueiltaan keräämät tulokset lukuun ottamatta nurmituotannon prosesseja. Sen tulokset esitetään MTT:n julkaisusarjassa myöhemmin tänä vuonna ilmestyvässä julkaisussa. Tässä julkaisussa esitetään suosituksia, miten tarkasteltuja maitotilan prosesseja voi kehittää toiminnallisuuden ja työnkäytön näkökulmasta.
Eläinliikenteen sujuvuus vaikuttaa keskeisesti lypsyprosessin onnistumiseen kalanruotoja autotandemasematiloilla. Seosrehuruokinnassa tulee käytössä olevassa ruokintajärjestelmässä pystyä käyttämään haluttuja analysoituja rehujakeita ruokintasuunnitelman mukaisesti. Lannankäsittelyprosessi tutkituissa avokouru- ja slalomteknologiaratkaisuissa toimii hyvin. Sen sijaan makuuparsien puhdistuksen ja kuivituksen koneellistamisessa on vielä paljon tehtävää tuotantoaan laajentaneilla tiloilla.
Suunnitelmallisuudella, järjestelmällisyydellä ja toimivilla arkirutiineilla ylläpidetään hyvää utareterveyttä ja maidon hygieenistä laatua. Järjestelmällinen eläinkohtainen seuranta, utaretulehdustartuntojen siirtymisen estäminen lehmästä toiseen sekä hyvän perushygienian ylläpitäminen eläintilassa ovat keskeisiä toimenpiteitä maidon solu- ja bakteeripitoisuuden hallinnassa. Navettarakentamisen yhteydessä kannattaa panostaa nykyistä enemmän arkirutiinien sujuvuuteen ja hyvän maitohygienian helppoon ylläpitoon.
Navetassa tehtävän työn ja työprosessien parantamisessa pieni työajan säästö tai työn keventyminen päivässä moninkertaistuu vuositasolla. Pihaton rakennuttamiseen ja tuotannon täysmääräiseen ylösajoon kuluu aikaa 6,5 vuotta. Viljelijöillä pihattohankkeen valmistelu ennen rakentamisen aloittamista kesti keskimäärin 4 vuotta. Rakennusajaksi viljelijät olivat suunnitelleet keskimäärin 9 kuukauden jakson, mutta kolmasosalla viivästyminen oli 4 kuukautta suunnitellusta käyttöönottopäivästä. Pihaton täyteen saaminen kesti tiloilla keskimäärin 1,6 vuotta.
Saatujen tuloksien perusteella näyttäisi siltä, että navetan suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa tehtyjä virheitä on erittäin vaikea korjata myöhemmin tuotantoprosessin jo käynnistyttyä.Tämän julkaisun tuloksia voivat ensisijaisesti hyödyntää maitotilat oman toimintansa kehittämisessä. Meijerit voivat käyttää tuloksia pohtiessaan tuotantoneuvonnan painopistealueita. Neuvonta ja koulutus voivat hyödyntää julkaisua koulutustilaisuuksissa ja opetuksessa.
Eläinliikenteen sujuvuus vaikuttaa keskeisesti lypsyprosessin onnistumiseen kalanruotoja autotandemasematiloilla. Seosrehuruokinnassa tulee käytössä olevassa ruokintajärjestelmässä pystyä käyttämään haluttuja analysoituja rehujakeita ruokintasuunnitelman mukaisesti. Lannankäsittelyprosessi tutkituissa avokouru- ja slalomteknologiaratkaisuissa toimii hyvin. Sen sijaan makuuparsien puhdistuksen ja kuivituksen koneellistamisessa on vielä paljon tehtävää tuotantoaan laajentaneilla tiloilla.
Suunnitelmallisuudella, järjestelmällisyydellä ja toimivilla arkirutiineilla ylläpidetään hyvää utareterveyttä ja maidon hygieenistä laatua. Järjestelmällinen eläinkohtainen seuranta, utaretulehdustartuntojen siirtymisen estäminen lehmästä toiseen sekä hyvän perushygienian ylläpitäminen eläintilassa ovat keskeisiä toimenpiteitä maidon solu- ja bakteeripitoisuuden hallinnassa. Navettarakentamisen yhteydessä kannattaa panostaa nykyistä enemmän arkirutiinien sujuvuuteen ja hyvän maitohygienian helppoon ylläpitoon.
Navetassa tehtävän työn ja työprosessien parantamisessa pieni työajan säästö tai työn keventyminen päivässä moninkertaistuu vuositasolla. Pihaton rakennuttamiseen ja tuotannon täysmääräiseen ylösajoon kuluu aikaa 6,5 vuotta. Viljelijöillä pihattohankkeen valmistelu ennen rakentamisen aloittamista kesti keskimäärin 4 vuotta. Rakennusajaksi viljelijät olivat suunnitelleet keskimäärin 9 kuukauden jakson, mutta kolmasosalla viivästyminen oli 4 kuukautta suunnitellusta käyttöönottopäivästä. Pihaton täyteen saaminen kesti tiloilla keskimäärin 1,6 vuotta.
Saatujen tuloksien perusteella näyttäisi siltä, että navetan suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa tehtyjä virheitä on erittäin vaikea korjata myöhemmin tuotantoprosessin jo käynnistyttyä.Tämän julkaisun tuloksia voivat ensisijaisesti hyödyntää maitotilat oman toimintansa kehittämisessä. Meijerit voivat käyttää tuloksia pohtiessaan tuotantoneuvonnan painopistealueita. Neuvonta ja koulutus voivat hyödyntää julkaisua koulutustilaisuuksissa ja opetuksessa.