Taloudellinen ja konkreettinen apu auttaa yksinhuoltajia selviytymään arjen haasteista
Mattila, Heli (2012)
Mattila, Heli
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414162
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Mattila, Heli. Taloudellinen ja konkreettinen apu auttaa yksinhuoltajia selviytymään arjen haasteista. Diak länsi, Pori, syksy 2012, 109s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, sosionomi (ylempi AMK)
Yksinhuoltajien köyhyys ja henkinen väsyminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia ongelmia, mitkä näkyvät myös seurakuntien diakoniatyössä. Yksinhuoltajat joutuvat hakemaan seurakunnista taloudellista ja henkistä tukea selviytyäkseen arjen haasteista. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisena yksinhuoltajat kokevat oman taloudellisen toimeentulonsa ja henkisen jaksamisensa tässä yhteiskunnassa. Samalla selvitettiin, minkälaista apua he kokevat tarvitsevansa arjessaan ja mitä apua he odottavat seurakunnan diakoniatyöltä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää kehittämisideoita yksinhuoltajien parissa tehtävään diakoniatyöhön.
Kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla. Ryhmähaastattelua varten laadittiin tutkimuskysymyksien ohjaamana teemahaastattelurunko. Ryhmähaastatteluun kutsuttiin 8 Tuiran seurakunnan diakoniatyöltä apua hakenutta yksinhuoltajaa, joista 4 pääsi osallistumaan haastatteluun. Taltioitu ryhmähaastattelu litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan yksinhuoltajat olivat vähävaraisia, eikä heillä ollut varaa edes välttämättömiin taloudellisiin menoihin. Yksinhuoltajat kaipasivat sosiaalietuuksien korottamista tai muokkaamista vastaamaan tämän ajan taloudellista todellisuutta. Taloudellinen tilanne vaikutti myös henkiseen jaksamiseen. Henkisiä voimavaroja kuluttivat myös päävastuu perheen elättämisestä ja kasvatuksesta. Yksinhuoltajat kokivat tarvitsevansa apua kodinhoidossa ja lasten hoidossa. Sosiaalitoimesta yksinhuoltajat eivät kokeneet saavansa riittävästi apua ja viranomaisten suhtautumisessa yksinhuoltajiin on edelleen korjaamisen varaa. Diakoniatyöltä odotetaan erityisesti välitöntä ja konkreettista arjen apua. Erityisesti ruuan ja asumisen turvaamista pidettiin tärkeänä. Taloudellisen avun lisäksi yksinhuoltajat toivoivat saavansa myös kodinhoitoapua, tukihenkilöitä lapsilleen ja ilmaisia tai edullisia retkiä, leirejä ja vertaistukiryhmiä. Diakoniatyöntekijöiden toivottiin myös tiedottavan toiminnastaan nykyistä enemmän. Yhteistyön kehittämistä sosiaalitoimeen ja kouluihin pidettiin tärkeänä. Päättäjien ja viranhaltijoiden tulisi puuttua yksinhuoltajien köyhyyden syihin, sillä pienillä taloudellisilla avustuksilla ei poisteta köyhyyttä. Mikäli yhteiskunta haluaa auttaa yksinhuoltajia jaksamaan henkisesti, heitä on autettava myös taloudellisesti. Viranomaisten tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös yksinhuoltajien asianmukaiseen kohtaamiseen asiakastyössä.
Asiasanat: yksinhuoltaja, köyhyys, henkinen hyvinvointi, diakonia, kvalitatiivinen tutkimus, ryhmähaastattelu, sisällön analyysi
Mattila, Heli. Taloudellinen ja konkreettinen apu auttaa yksinhuoltajia selviytymään arjen haasteista. Diak länsi, Pori, syksy 2012, 109s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, sosionomi (ylempi AMK)
Yksinhuoltajien köyhyys ja henkinen väsyminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia ongelmia, mitkä näkyvät myös seurakuntien diakoniatyössä. Yksinhuoltajat joutuvat hakemaan seurakunnista taloudellista ja henkistä tukea selviytyäkseen arjen haasteista. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisena yksinhuoltajat kokevat oman taloudellisen toimeentulonsa ja henkisen jaksamisensa tässä yhteiskunnassa. Samalla selvitettiin, minkälaista apua he kokevat tarvitsevansa arjessaan ja mitä apua he odottavat seurakunnan diakoniatyöltä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää kehittämisideoita yksinhuoltajien parissa tehtävään diakoniatyöhön.
Kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla. Ryhmähaastattelua varten laadittiin tutkimuskysymyksien ohjaamana teemahaastattelurunko. Ryhmähaastatteluun kutsuttiin 8 Tuiran seurakunnan diakoniatyöltä apua hakenutta yksinhuoltajaa, joista 4 pääsi osallistumaan haastatteluun. Taltioitu ryhmähaastattelu litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan yksinhuoltajat olivat vähävaraisia, eikä heillä ollut varaa edes välttämättömiin taloudellisiin menoihin. Yksinhuoltajat kaipasivat sosiaalietuuksien korottamista tai muokkaamista vastaamaan tämän ajan taloudellista todellisuutta. Taloudellinen tilanne vaikutti myös henkiseen jaksamiseen. Henkisiä voimavaroja kuluttivat myös päävastuu perheen elättämisestä ja kasvatuksesta. Yksinhuoltajat kokivat tarvitsevansa apua kodinhoidossa ja lasten hoidossa. Sosiaalitoimesta yksinhuoltajat eivät kokeneet saavansa riittävästi apua ja viranomaisten suhtautumisessa yksinhuoltajiin on edelleen korjaamisen varaa. Diakoniatyöltä odotetaan erityisesti välitöntä ja konkreettista arjen apua. Erityisesti ruuan ja asumisen turvaamista pidettiin tärkeänä. Taloudellisen avun lisäksi yksinhuoltajat toivoivat saavansa myös kodinhoitoapua, tukihenkilöitä lapsilleen ja ilmaisia tai edullisia retkiä, leirejä ja vertaistukiryhmiä. Diakoniatyöntekijöiden toivottiin myös tiedottavan toiminnastaan nykyistä enemmän. Yhteistyön kehittämistä sosiaalitoimeen ja kouluihin pidettiin tärkeänä. Päättäjien ja viranhaltijoiden tulisi puuttua yksinhuoltajien köyhyyden syihin, sillä pienillä taloudellisilla avustuksilla ei poisteta köyhyyttä. Mikäli yhteiskunta haluaa auttaa yksinhuoltajia jaksamaan henkisesti, heitä on autettava myös taloudellisesti. Viranomaisten tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös yksinhuoltajien asianmukaiseen kohtaamiseen asiakastyössä.
Asiasanat: yksinhuoltaja, köyhyys, henkinen hyvinvointi, diakonia, kvalitatiivinen tutkimus, ryhmähaastattelu, sisällön analyysi