VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA : Asunnonmuutostöiden asiakaspalautekysely
Aarrekoski, Veli-Pekka (2012)
Aarrekoski, Veli-Pekka
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101714479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101714479
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten vajaakuntoisten henkilöiden asunnoissa tehdyt vammaispalvelulain mukaiset muutostyöt ovat parantaneet asukkaiden asumisen laatua ja helpottaneet heidän kotona selviytymistään. Opinnäytetyö liittyi Kaakon SOTE-INTO Etelä-Kymenlaakson osahankkeeseen, joka on osa Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallista KASTE-kehittämisohjelmaa.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kohderyhmänä olivat Kotkassa, Haminassa, Virolahdella, Miehikkälässä ja Pyhtäällä asuvat henkilöt, joiden asunnoissa muutostöitä oli tehty. Aineisto kerättiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla, joissa monivalintakysymyksiä oli täydennetty avoimilla kysymyksillä. Vastauksia palautui 50, joista otettiin tutkimukseen 47 (N=47) Kotkassa, Virolahdella ja Pyhtäällä asuvaa henkilöä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelman avulla. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella asunnonmuutostyöt ovat helpottaneet huomattavasti liikuntarajoitteisten asukkaiden päivittäistä toimimista ja liikkumista. Vain harvojen vastaajien toimintakyky ja liikkuminen ei ollut parantunut. Useimmat vastaajista kokivat myös turvallisuudentunteensa lisääntyneen asunnoissaan tehtyjen esteettömyyttä parantavien muutostöiden jälkeen. Ulkopuolisen avun tarpeeseen asunnonmuutostyöt eivät olleet vaikuttaneet yhtä merkittävästi. Tähän voi olla syynä esimerkiksi ikääntymisestä tai sairauden etenemisestä johtuva terveydentilan heikkeneminen.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella asunnonmuutostyöt tukevat liikuntarajoitteisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja mahdollistavat heidän asumisensa pidempään kotona. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden asunnonmuutostöiden kehittämisessä. Yksi esiin tullut kysymys on, miten asiakkaiden yksilölliset tarpeet voitaisiin entistä paremmin huomioida, jotta asunnonmuutostyöt toisivat asiakkaalle ja koko yhteiskunnalle mahdollisimman suuren hyödyn.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kohderyhmänä olivat Kotkassa, Haminassa, Virolahdella, Miehikkälässä ja Pyhtäällä asuvat henkilöt, joiden asunnoissa muutostöitä oli tehty. Aineisto kerättiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla, joissa monivalintakysymyksiä oli täydennetty avoimilla kysymyksillä. Vastauksia palautui 50, joista otettiin tutkimukseen 47 (N=47) Kotkassa, Virolahdella ja Pyhtäällä asuvaa henkilöä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelman avulla. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella asunnonmuutostyöt ovat helpottaneet huomattavasti liikuntarajoitteisten asukkaiden päivittäistä toimimista ja liikkumista. Vain harvojen vastaajien toimintakyky ja liikkuminen ei ollut parantunut. Useimmat vastaajista kokivat myös turvallisuudentunteensa lisääntyneen asunnoissaan tehtyjen esteettömyyttä parantavien muutostöiden jälkeen. Ulkopuolisen avun tarpeeseen asunnonmuutostyöt eivät olleet vaikuttaneet yhtä merkittävästi. Tähän voi olla syynä esimerkiksi ikääntymisestä tai sairauden etenemisestä johtuva terveydentilan heikkeneminen.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella asunnonmuutostyöt tukevat liikuntarajoitteisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja mahdollistavat heidän asumisensa pidempään kotona. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden asunnonmuutostöiden kehittämisessä. Yksi esiin tullut kysymys on, miten asiakkaiden yksilölliset tarpeet voitaisiin entistä paremmin huomioida, jotta asunnonmuutostyöt toisivat asiakkaalle ja koko yhteiskunnalle mahdollisimman suuren hyödyn.