Matalaperustusten kylmäsilta- ja lämpövirtatarkastelu COMSOL Multiphysics- ohjelmalla
Auvinen, Miska (2012)
Auvinen, Miska
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101514425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101514425
Tiivistelmä
Matalaperustus ja maanvarainen alapohja yleistyivät 1950-luvun loppupuolella. Nykyaikainen alapohjaneristys estää rakennuksen sisältä lämmön karkaamisen rakenteiden alle huomattavasti tehokkaammin kuin ennen. Tämän myötä routaeristyksen merkitys on kasvanut.
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia suomalaisia matalaperustusratkaisuja ja niiden lämpövirtaa COMSOL multiphysics -ohjelmalla. Työssä keskityttiin Comsol-ohjelmalla tehtyihin simulointeihin ja siitä saatujen tulosten vertailuun. Vertailtavia kohteita oli kuusi. Ne mallinnettiin samanlaisiin olosuhteisiin säädatan ja perusmaan osalta.
Yhdessä vertailtavista kohteista oli asennettu rakennusvaiheessa lämpötila-anturit perustuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Lämpötila-antureista saatuja tuloksia verrattiin samasta kohteesta mallintamalla saatuihin tuloksiin. Loput kohteet mallinnettiin sen jälkeen, kun mitatut ja mallinnuksesta saadut lämpötilat olivat lähellä toisiaan.
Lämpötila-antureiden ja Comsol-ohjelmasta saatujen arvojen kesken oli isoja eroja tarkasteltaessa uloimpia mittauspisteitä, jonne lämmöneristys ei ulotu. Eroavaisuudet johtuivat mittauskohteen lumipeitteestä, jota ei mallinnettu ohjelmaan. Perustusten lähellä mitattujen ja mallinnettujen tulosten erot olivat 0,1 °C:sta 1,9 °C:seen.
Tulosten pohjalta voidaan todeta perusmuurin eristeen sijainnin merkitys sekä perusmuurin ja seinän liittymän merkitys. Eristeen ollessa ulkopinnassa olivat lämpövirrat jopa 47 % pienempiä kuin eristeen ollessa sisäpinnalla. Perusmuurin ja seinän liitoksessa havaittiin, että mitä ulompana perusmuurin lämmöneriste oli, sitä kauempana lämpögradientti 0 ˚C oli rakenteen sisänurkasta.
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia suomalaisia matalaperustusratkaisuja ja niiden lämpövirtaa COMSOL multiphysics -ohjelmalla. Työssä keskityttiin Comsol-ohjelmalla tehtyihin simulointeihin ja siitä saatujen tulosten vertailuun. Vertailtavia kohteita oli kuusi. Ne mallinnettiin samanlaisiin olosuhteisiin säädatan ja perusmaan osalta.
Yhdessä vertailtavista kohteista oli asennettu rakennusvaiheessa lämpötila-anturit perustuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Lämpötila-antureista saatuja tuloksia verrattiin samasta kohteesta mallintamalla saatuihin tuloksiin. Loput kohteet mallinnettiin sen jälkeen, kun mitatut ja mallinnuksesta saadut lämpötilat olivat lähellä toisiaan.
Lämpötila-antureiden ja Comsol-ohjelmasta saatujen arvojen kesken oli isoja eroja tarkasteltaessa uloimpia mittauspisteitä, jonne lämmöneristys ei ulotu. Eroavaisuudet johtuivat mittauskohteen lumipeitteestä, jota ei mallinnettu ohjelmaan. Perustusten lähellä mitattujen ja mallinnettujen tulosten erot olivat 0,1 °C:sta 1,9 °C:seen.
Tulosten pohjalta voidaan todeta perusmuurin eristeen sijainnin merkitys sekä perusmuurin ja seinän liittymän merkitys. Eristeen ollessa ulkopinnassa olivat lämpövirrat jopa 47 % pienempiä kuin eristeen ollessa sisäpinnalla. Perusmuurin ja seinän liitoksessa havaittiin, että mitä ulompana perusmuurin lämmöneriste oli, sitä kauempana lämpögradientti 0 ˚C oli rakenteen sisänurkasta.