"Yhdeksän on enemmän kuin yksi" : Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä
Viljanen, Anne (2012)
Viljanen, Anne
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100914286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100914286
Tiivistelmä
Viljanen, Anne. ”Yhdeksän on enemmän kuin yksi”. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä. Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2012, 69 sivua, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millainen väline seurakuntien vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on tiimi, joka koostuu eri työalojen työntekijöistä ja vapaaehtoisista. Tutkimus liittyi Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeeseen (2009-20012), jonka aikana noin 40 seurakuntaan perustettiin kokeiluluontoisesti vapaaehtoistoiminnan tiimit. Tiimien tehtävänä oli kehittää oman seurakuntansa vapaaehtoistoiminta paikallisista tarpeista käsin. Tiimien toimintaa tuettiin yhteisillä alueellisilla kehittämispäivillä puolivuosittain.
Tiimien toiminnasta tehtiin kaksi kyselyä vuoden välein. Kyselyjen avulla kartoitettiin tiimien kokoa, rakennetta, käytännön toimintaa sekä toiminnassa saatuja oivalluksia ja ongelmia. Aineistona on käytetty osin myös kehittämispäivissä saatua kokemusta.
Suurimmassa osassa seurakuntia mukaan saatiin tasaisesti sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten edustus eri työaloilta. Osa tiimeistä koostui kuitenkin vain seurakunnan työntekijöistä. Tiimit olivat keskimäärin 6-9 hengen kokoisia. Tiimit tekivät tilanne- ja tarvekartoituksia, kävivät periaatekeskusteluja sekä suunnittelivat ja organisoivat vapaaehtoistoimintaa käytännössä.
Keskeisenä oivalluksena kyselyssä nousi esille yhteistyön lisääntyminen sekä työntekijöiden kesken että vapaaehtoisten ja työntekijöiden välillä. Toiminnassa saatiin esille seurakuntalaisten ääni ja se vaikutti positiivisesti toiminnan sisältöön ja laatuun. Ongelmaksi koettiin työntekijöiden työmäärän ja vastuun lisääntyminen. Ajan järjestäminen vapaaehtoisten ohjaamiseen ja yhteiseen suunnitteluun oli haastavaa.
Seurakuntien vapaaehtoistoiminnan tiimit toimivat paikoin muutosagentteina, vahvistivat hyviä käytäntöjä ja toivat sopivasti uutta ajattelua seurakunnan toimintaan. Osa tiimeistä raportoi myös siitä, että ne ovat voineet toimia vain kapealla sektorilla ja silloinkin päätösvalta on ollut tiimin ulkopuolella. Tiimit ovat olleet hyviä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä silloin, kun toiminta ja reflektointi ovat yhdistyneet, tiimille on löydetty paikka seurakuntatyön kokonaisuudessa ja yhteinen visio on vahvistunut. Työntekijät ovat tarvinneet aikaa ja mahdollisuuksia kehittämistyöhön, jotta yhteistyö tiimissä on ollut mahdollista ja seurakuntalaisten ideat ovat päässeet yhteiseen jatkokehittelyyn ja toteutukseen.
Vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteistoiminta haastoi seurakuntien toimintakulttuuria muuttumaan. Tarvittiin keskustelua seurakuntanäkemyksestä, toimintaan vaikuttavista arvoista ja normeista sekä pohdintaa työnjaosta. Yhteiskunnalliset muutokset ja ihmisten uudenlainen yhteisöllisyys ja osallisuuden kaipuu haastoivat ja haastavat seurakuntia kehittämään toimintaansa yhdessä seurakuntalaisten kanssa.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millainen väline seurakuntien vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on tiimi, joka koostuu eri työalojen työntekijöistä ja vapaaehtoisista. Tutkimus liittyi Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeeseen (2009-20012), jonka aikana noin 40 seurakuntaan perustettiin kokeiluluontoisesti vapaaehtoistoiminnan tiimit. Tiimien tehtävänä oli kehittää oman seurakuntansa vapaaehtoistoiminta paikallisista tarpeista käsin. Tiimien toimintaa tuettiin yhteisillä alueellisilla kehittämispäivillä puolivuosittain.
Tiimien toiminnasta tehtiin kaksi kyselyä vuoden välein. Kyselyjen avulla kartoitettiin tiimien kokoa, rakennetta, käytännön toimintaa sekä toiminnassa saatuja oivalluksia ja ongelmia. Aineistona on käytetty osin myös kehittämispäivissä saatua kokemusta.
Suurimmassa osassa seurakuntia mukaan saatiin tasaisesti sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten edustus eri työaloilta. Osa tiimeistä koostui kuitenkin vain seurakunnan työntekijöistä. Tiimit olivat keskimäärin 6-9 hengen kokoisia. Tiimit tekivät tilanne- ja tarvekartoituksia, kävivät periaatekeskusteluja sekä suunnittelivat ja organisoivat vapaaehtoistoimintaa käytännössä.
Keskeisenä oivalluksena kyselyssä nousi esille yhteistyön lisääntyminen sekä työntekijöiden kesken että vapaaehtoisten ja työntekijöiden välillä. Toiminnassa saatiin esille seurakuntalaisten ääni ja se vaikutti positiivisesti toiminnan sisältöön ja laatuun. Ongelmaksi koettiin työntekijöiden työmäärän ja vastuun lisääntyminen. Ajan järjestäminen vapaaehtoisten ohjaamiseen ja yhteiseen suunnitteluun oli haastavaa.
Seurakuntien vapaaehtoistoiminnan tiimit toimivat paikoin muutosagentteina, vahvistivat hyviä käytäntöjä ja toivat sopivasti uutta ajattelua seurakunnan toimintaan. Osa tiimeistä raportoi myös siitä, että ne ovat voineet toimia vain kapealla sektorilla ja silloinkin päätösvalta on ollut tiimin ulkopuolella. Tiimit ovat olleet hyviä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä silloin, kun toiminta ja reflektointi ovat yhdistyneet, tiimille on löydetty paikka seurakuntatyön kokonaisuudessa ja yhteinen visio on vahvistunut. Työntekijät ovat tarvinneet aikaa ja mahdollisuuksia kehittämistyöhön, jotta yhteistyö tiimissä on ollut mahdollista ja seurakuntalaisten ideat ovat päässeet yhteiseen jatkokehittelyyn ja toteutukseen.
Vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteistoiminta haastoi seurakuntien toimintakulttuuria muuttumaan. Tarvittiin keskustelua seurakuntanäkemyksestä, toimintaan vaikuttavista arvoista ja normeista sekä pohdintaa työnjaosta. Yhteiskunnalliset muutokset ja ihmisten uudenlainen yhteisöllisyys ja osallisuuden kaipuu haastoivat ja haastavat seurakuntia kehittämään toimintaansa yhdessä seurakuntalaisten kanssa.