AUDIT-C-kyselyn tekeminen potilaille yhteispäivystyksessä
Kaasinen, Eevaleena (2012)
Kaasinen, Eevaleena
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061212576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061212576
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksessä hoitotyöntekijät toteuttavat AUDIT-C-alkoholikyselyä potilaille. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kartoittaa yhteispäivystyksen hoitotyöntekijöiden mielipiteitä koskien AUDIT-koulutusta ja selvittää, olisiko hoitotyöntekijöillä kehittämisideoita kyseisen koulutuksen sisältöön. Opinnäytetyölle oli asetettu kaksi tutkimuskysymystä; 1. Miten AUDIT-C-alkoholikyselyn tekeminen potilaille toteutuu yhteispäivystyksessä? 2. Mitä mieltä yhteispäivystyksen työntekijät ovat AUDIT-koulutuksesta ja onko heillä kehittämisideoita sen sisältöön?
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka postitettiin Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksessä maaliskuussa 2012 työskennelleille hoitotyöntekijöille sisäisessä postissa. Kyselyitä postitettiin maaliskuun alussa yhteispäivystykseen 103. Vastaamisaikaa vastaajille annettiin kolme viikkoa. Kyselylomakkeita saatiin takaisin 50. Vastausprosentti oli 48,5. Vastausten saannin jälkeen monivalintakysymykset analysoitiin Tixel-tilastointiohjelmaa ja avoimet kysymykset sisällön analyysiä käyttäen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että vain 16 prosenttia yhteispäivystyksessä työskentelevistä hoitotyöntekijöistä kysyy kaikilta potilailta AUDIT-C-alkoholikyselyä. Tuloksista tuli myös esille, että noin puolet vastaajista pitää AUDIT-C-kyselyä luontevana osana potilaan hoitoa sekä tehokkaana ja edullisena keinona puuttua potilaan liialliseen alkoholin käyttöön, kun taas noin puolet vastaajista kokee kyselyn turhana ja hyödyttömänä potilaiden kannalta. Lähes kaikki vastaajista tiesivät toimintatavat yhteispäivystyksessä potilaan alkoholin riskikäyttörajojen ylittyessä. Kyselystä tuli esille myös se, että lähes kaikkien vastaajien mieltävät AUDIT-C-kyselyn tekemisen sen hoitajan velvollisuudeksi, joka muiltakin osin vastaa potilaan hoidosta.
Yli puolet vastaajista kertoi, ettei ole osallistunut AUDIT-koulutukseen. Ne hoitotyöntekijät, jotka koulutukseen olivat osallistuneet, olivat tulosten perusteella pääosin koulutuksen sisältöön tyytyväisiä. Lisäksi he kokivat oppineensa toteuttamaan AUDIT-C-kyselyä käytyään koulutuksen. Kehittämisideoita AUDIT-koulutuksen sisältöön tuli esille vastauksista vain muutama. Nämä kehittämisideat vaikuttavat toteuttamiskelpoisilta ja niiden käyttöönottoa AUDIT-koulutuksessa tulee pohtia jatkossa.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka postitettiin Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksessä maaliskuussa 2012 työskennelleille hoitotyöntekijöille sisäisessä postissa. Kyselyitä postitettiin maaliskuun alussa yhteispäivystykseen 103. Vastaamisaikaa vastaajille annettiin kolme viikkoa. Kyselylomakkeita saatiin takaisin 50. Vastausprosentti oli 48,5. Vastausten saannin jälkeen monivalintakysymykset analysoitiin Tixel-tilastointiohjelmaa ja avoimet kysymykset sisällön analyysiä käyttäen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että vain 16 prosenttia yhteispäivystyksessä työskentelevistä hoitotyöntekijöistä kysyy kaikilta potilailta AUDIT-C-alkoholikyselyä. Tuloksista tuli myös esille, että noin puolet vastaajista pitää AUDIT-C-kyselyä luontevana osana potilaan hoitoa sekä tehokkaana ja edullisena keinona puuttua potilaan liialliseen alkoholin käyttöön, kun taas noin puolet vastaajista kokee kyselyn turhana ja hyödyttömänä potilaiden kannalta. Lähes kaikki vastaajista tiesivät toimintatavat yhteispäivystyksessä potilaan alkoholin riskikäyttörajojen ylittyessä. Kyselystä tuli esille myös se, että lähes kaikkien vastaajien mieltävät AUDIT-C-kyselyn tekemisen sen hoitajan velvollisuudeksi, joka muiltakin osin vastaa potilaan hoidosta.
Yli puolet vastaajista kertoi, ettei ole osallistunut AUDIT-koulutukseen. Ne hoitotyöntekijät, jotka koulutukseen olivat osallistuneet, olivat tulosten perusteella pääosin koulutuksen sisältöön tyytyväisiä. Lisäksi he kokivat oppineensa toteuttamaan AUDIT-C-kyselyä käytyään koulutuksen. Kehittämisideoita AUDIT-koulutuksen sisältöön tuli esille vastauksista vain muutama. Nämä kehittämisideat vaikuttavat toteuttamiskelpoisilta ja niiden käyttöönottoa AUDIT-koulutuksessa tulee pohtia jatkossa.