Ihmisen huoltokirja. Hyvinvointia taiteesta, kulttuurista ja luonnosta
Editoija
Aschan, Tuulevi
Juhola, Jatta
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-320-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-320-4
Tiivistelmä
(osa pääkirjoituksesta)
Tästä julkaisusta tuli Ihmisen huoltokirja, koska haluamme kannustaa teitä lukijoita huoltamaan itseänne ja asiakkaitanne kokoamiemme vinkkien avulla. Tutkimus muuttuu todeksi arjessa, ja tuossa todeksi muuttumisessa tarvitaan kokeiluja ja toistoja. Uutta on helpointa kokeilla huoltokirjaa vilkuillen ja sen vinkkeihin palaten. Ottakaa ne käyttöön – mekin olemme ottaneet!
Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa olemme edistäneet taide-, kulttuuri- ja luontolähtöistä toimintaa ja osaamista sote- ja nuorisoalojen ammattilaisten työssä. Ammattilaiset kasvattivat osaamistaan palvelumuotoilullisesti toteutetuissa yhteiskehittämisen työpajoissa Mikkelissä ja Savonlinnassa sekä räätälöidyissä, tarvelähtöisissä koulutuksissa Pieksämäellä ja Essoten alueella Etelä- Savossa. Monialainen osallistujajoukko oppi valmennusten aikana myös toisiltaan ja pilotoi oppimaansa työssään. Yhtenä innovatiivisena työmuotona käytimme monialaisia ja ketteriä yhdessä kehittämisen Design jam -tilaisuuksia. Niissä osallistujat tuottivat ratkaisuja konkreettisiin, hankkeessa esille nousseisiin pulmiin tai haasteisiin.
Hankkeen toteuttamisen punaiseksi langaksi punoutui kokemuksellinen oppiminen, jonka lähtökohtana on omakohtainen kokemus ja reflektointi. Tavoitteena on ollut tarjota tietoa ja ymmärrystä erilaisista luovista, toiminnallisista menetelmistä. Niitä on kehitetty yhteisesti edelleen omaan työyhteisöön tai asiakasryhmään sopiviksi toteutusmalleiksi eli piloteiksi. Vaikka testattavien pilottien lukumäärä jäi lopulta koronapandemian vuoksi ennakoitua pienemmäksi, innostuksen siemeniä kylvettiin sitäkin enemmän. Osallistujapalautteissa mainitaankin toistuvasti sana ”innostuminen”. Sen merkitystä ei sovi vähätellä. Innostuneet ihmiset käyttävät enemmän energiaa työhönsä – innostus lisää työntekijän jaksamista, luovuutta ja kykyä kohdata asiakas myönteisesti.
Luovien menetelmien käyttäminen ei tarkoita sirkustemppuja vaan uutta asennetta työotteeseen. Kun tunnistaa taiteen tai luonnon merkityksen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä, sitä voi sisällyttää arkeen niin ympäristön suunnittelussa kuin toiminnassakin. Meissä jokaisessa olevaa luovuutta on tärkeää ja pitääkin ruokkia. Yksinkertaisimmillaan luovuus tarkoittaa uusien näkökulmien löytämistä ja arkisten ongelmien ratkomista toisin. Tämä puolestaan tukee vastoinkäymisistä toipumista ja uuteen tilanteeseen sopeutumista eli kasvattaa resilienssiä.
Tästä julkaisusta tuli Ihmisen huoltokirja, koska haluamme kannustaa teitä lukijoita huoltamaan itseänne ja asiakkaitanne kokoamiemme vinkkien avulla. Tutkimus muuttuu todeksi arjessa, ja tuossa todeksi muuttumisessa tarvitaan kokeiluja ja toistoja. Uutta on helpointa kokeilla huoltokirjaa vilkuillen ja sen vinkkeihin palaten. Ottakaa ne käyttöön – mekin olemme ottaneet!
Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa olemme edistäneet taide-, kulttuuri- ja luontolähtöistä toimintaa ja osaamista sote- ja nuorisoalojen ammattilaisten työssä. Ammattilaiset kasvattivat osaamistaan palvelumuotoilullisesti toteutetuissa yhteiskehittämisen työpajoissa Mikkelissä ja Savonlinnassa sekä räätälöidyissä, tarvelähtöisissä koulutuksissa Pieksämäellä ja Essoten alueella Etelä- Savossa. Monialainen osallistujajoukko oppi valmennusten aikana myös toisiltaan ja pilotoi oppimaansa työssään. Yhtenä innovatiivisena työmuotona käytimme monialaisia ja ketteriä yhdessä kehittämisen Design jam -tilaisuuksia. Niissä osallistujat tuottivat ratkaisuja konkreettisiin, hankkeessa esille nousseisiin pulmiin tai haasteisiin.
Hankkeen toteuttamisen punaiseksi langaksi punoutui kokemuksellinen oppiminen, jonka lähtökohtana on omakohtainen kokemus ja reflektointi. Tavoitteena on ollut tarjota tietoa ja ymmärrystä erilaisista luovista, toiminnallisista menetelmistä. Niitä on kehitetty yhteisesti edelleen omaan työyhteisöön tai asiakasryhmään sopiviksi toteutusmalleiksi eli piloteiksi. Vaikka testattavien pilottien lukumäärä jäi lopulta koronapandemian vuoksi ennakoitua pienemmäksi, innostuksen siemeniä kylvettiin sitäkin enemmän. Osallistujapalautteissa mainitaankin toistuvasti sana ”innostuminen”. Sen merkitystä ei sovi vähätellä. Innostuneet ihmiset käyttävät enemmän energiaa työhönsä – innostus lisää työntekijän jaksamista, luovuutta ja kykyä kohdata asiakas myönteisesti.
Luovien menetelmien käyttäminen ei tarkoita sirkustemppuja vaan uutta asennetta työotteeseen. Kun tunnistaa taiteen tai luonnon merkityksen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä, sitä voi sisällyttää arkeen niin ympäristön suunnittelussa kuin toiminnassakin. Meissä jokaisessa olevaa luovuutta on tärkeää ja pitääkin ruokkia. Yksinkertaisimmillaan luovuus tarkoittaa uusien näkökulmien löytämistä ja arkisten ongelmien ratkomista toisin. Tämä puolestaan tukee vastoinkäymisistä toipumista ja uuteen tilanteeseen sopeutumista eli kasvattaa resilienssiä.