Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Case: Cramo Finland Oy

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sitä, kuinka perehdytys on onnistunut Cramo Finland Oy:ssä. Tutkimuksen avulla oli tarkoitus selvittää, missä perehdytyksen suhteen on onnistuttu ja mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta perehdytysprosessi palvelisi paremmin niin uutta työtekijää, kuin yritystäkin.

Opinnäytetyön kohdeyrityksellä Cramo Finland Oy:llä on ollut tarve kehittää sen perehdyttämisprosessia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli pyrkiä auttamaan yritystä tässä kehittämistyössä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä yrityksen henkilöstöpäällikön ja tutorin kanssa.

Opinnäytetyön teoriaosuus rakentui perehdytykseen liittyvästä kirjallisuudesta ja Internet julkaisuista sekä lainsäädännöstä. Empiirisessä osiossa käytettiin sekä laadullista, että määrällistä tutkimusta. Tutkimukset toteutettiin teemahaastatteluna esimiehille, joka toteutettiin sähköpostin kautta sekä kyselynä yrityksen uusille työntekijöille, joka toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Esimiehille suunnatulla tutkimuksella selvitettiin Cramo Finlandin perehdytyksen nykytilaa ja uusille työntekijöille suunnatulla tutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten perehdytyksessä on onnistuttu ja miten perehdyttämisprosessia tulisi kehittää.

Tehdyistä tutkimuksista kävi ilmi, että perehdytys on tällä hetkellä yrityksessä tyydyttävällä tasolla ja että siinä on kehitettävää. Selvimpänä kehityskohteena nousi tutkimustuloksista esiin se, että henkilökohtaista perehdyttämissuunnitelmaa ei ollut tehty suurimmalle osalle uusista työntekijöistä. Yrityksen käytänteiden mukaan perehdyttämissuunnitelma, tulisi tehdä jokaiselle uudelle työntekijälle.

Tutkimuksesta esille nousseista kehityskohteista kiinnitettiin huomiota perehdytysmateriaalin puutteeseen, perehdytyssuunnitelman käyttöön, perehdytyksen järjestämiseen toimipisteissä, työturvallisuuteen ja ergonomiaan sekä perehdytyksen onnistumisen mittareihin. Näihin perehdytyksen osa-alueisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja kehittää, jotta perehdytysprosessi saataisiin paremmin toimivaksi ja uudet työntekijät saataisiin tehokkaammin perehdytetyksi yrityksen käytänteisiin sekä heidän omiin työtehtäviinsä.

The aim of this thesis was to research, how orientation has succeeded in Cramo Finland Ltd. The idea was to clarify where the company has succeeded in orientation and where they need to put more attention to, so that the orientation process would serve better a new employee and the company.

The target company, Cramo Finland Ltd, has had the need to improve their orientation process. This thesis gives the company tools to do the improvements. The thesis was made in co-operation with the company’s staff manager and the tutor from the company.

The theoretical section of the thesis consists of literature, Internet publications and legislation of orientation. In the empirical section of this thesis qualitative and also quantitative research methods were used. The research consists of two parts. The first part was a theme interview to the managers, which was made via email. The second part was an inquiry to new employees of the company, which was made by an electric questionnaire. The aim of the theme interview research directed to managers was to clarify the present state of Cramo Finland Ltd’s orientation process. The aim of the research directed to employees was to clarify how the orientation has succeeded and how the orientation process should be developed.

The result of the study show that at the moment the state of the orientation at the company is on an average level and there are things that need to be improved. The clearest target of improvement which stands out from the research results was that the orientation plan has not been made for most of the new employees. The company policy states that the orientation plan should be made for all new employees.

The improvement targets that stand out from the research results are the lack of orientation material, the use of orientation plan, arrangements of orientation in branches, the work safety and ergonomics. The company also does not have any indicators how the orientation has succeeded. All those orientation sectors above need to be paid more attention to and they should be improved to make the process more functional. This should be done to make the new employees get oriented to the company’s policies and to make the employees’ work tasks more effective.