Kirjallisuuskatsaus tiimityöstä
Uimi, Jutta (2012)
Uimi, Jutta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010739
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Uimi Jutta
Kirjallisuuskatsaus tiimityöstä
Vuosi 2012 Sivumäärä 43
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen muodossa, miten tiimityö määritellään terveydenhuollon organisaatiossa ja tiimityön käytettävyyttä sekä millaisissa yhteyksissä tiimityötä käytetään. Tarkoituksena oli tuottaa tutkittua tietoa tiimityöstä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvaan Lohjan sairaalaan sisätautien vuodeosasto neljälle tiimityön kehittämishankkeen tueksi.
Aineisto haettiin Laurus-, Linda-, Medic- ja Ebsco Cinahl-tietokannoista sekä suomalaisten yliopistojen Internet-sivuilta. Katsaus pohjautuu menetelmällisesti systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheisiin ja katsauksen tulokset on koottu 12 kansallisesta ja yhdestä kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka ovat julkaistu 2001 - 2011. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyössä käytetyistä tutkimuksista enemmistö oli kvalitatiivisia tutkimuksia (n=8), joista yksi oli rinnastettavissa toimintatutkimukseksi. Kvantitatiivisia tutkimuksia oli määrällisesti vähemmän (n=4).
Keskeisenä tuloksena katsauksessa nousi esille se, että moniammatilista tiimityötä käytetään toimintamallina monenlaisissa organisaatioissa ja työyhteisöissä kuten leikkaussaleissa, kotihoidossa, työterveys- ja perusterveydenhuollossa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä. Tutkimusten perusteella tiimityö on usein moniammatillista yhteistyötä ja siihen kuuluvat koko hoitohenkilökunta; sairaanhoitajat, lähihoitajat, lääkärit ja fysioterapeutit. Tiimityötä pidettiin hoitotyön laatua parantavana tilanteissa, joissa tiimeillä oli yhteiset päämäärät ja tavoitteet sekä aikaa tiimipalavereihin. Työyksiköissä, joissa käytettiin tiimityötä, koettiin potilaan hoidossa ilmenevien riskien havainnointi paremmaksi ja hoitotyö laadukkaammaksi. Tiimityö koettiin haasteelliseksi silloin, kun tiimeissä oli epäselvyyksiä tiimin jäsenten rooleissa ja tavoitteissa sekä organisaation auktoritäärisyydessä ja byrokraattisuudessa. Myös vuorovaikutusongelmat ja avoimuuden puute tiimin jäsenten välillä olivat tiimityötä haittaavia tekijöitä.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että tiimityöhön siirryttäessä koko hoitohenkilökunnan on oltava tietoisia uuteen toimintatapaan siirtymisestä ja heidän on saatava riittävä koulutus uuden toimintatavan sisäistämiseksi, jotta siirtyminen olisi hallittua. Tiimityötä käytetään yleisesti siten, että tiimeissä on tiimin jäsenet ja tiimin vastaava, joka nauttii luottamusta esimieheltä ja tiiminjäseniltä. Esimiehen rooli on edelleen osastonhoitajalla, mutta tiimityössä usein siirrytään autoritäärisestä johtamisesta matalampaan organisaatioon. Tiimityössä jokaisella on oman henkilökohtaisen vastuun lisäksi myös laajempi yhteisvastuu toiminnasta.
Tiimityön kehittäminen on aina ajankohtaista ja tiimien hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Huomion kiinnittäminen tiimien sisäiseen vuorovaikutukseen ja avoimeen kommunikaatioon antaa tiimien jäsenille eväitä sujuvaan tiimityöskentelyyn. Ajan antaminen tiimipalavereiden tavoitteelliseen keskusteluun auttaa tiimejä tiimiytymisessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, miten tiimityö sisätautien vuodeosasto neljällä edelleen kehittyy ja minkälaisen prosessin tiimit ja tiimin jäsenet käyvät läpi tiimiytyessään.
Asiasanat: kirjallisuuskatsaus, tiimit, tiimityö, yhteistyö.
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Uimi Jutta
Kirjallisuuskatsaus tiimityöstä
Vuosi 2012 Sivumäärä 43
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen muodossa, miten tiimityö määritellään terveydenhuollon organisaatiossa ja tiimityön käytettävyyttä sekä millaisissa yhteyksissä tiimityötä käytetään. Tarkoituksena oli tuottaa tutkittua tietoa tiimityöstä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvaan Lohjan sairaalaan sisätautien vuodeosasto neljälle tiimityön kehittämishankkeen tueksi.
Aineisto haettiin Laurus-, Linda-, Medic- ja Ebsco Cinahl-tietokannoista sekä suomalaisten yliopistojen Internet-sivuilta. Katsaus pohjautuu menetelmällisesti systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheisiin ja katsauksen tulokset on koottu 12 kansallisesta ja yhdestä kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka ovat julkaistu 2001 - 2011. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyössä käytetyistä tutkimuksista enemmistö oli kvalitatiivisia tutkimuksia (n=8), joista yksi oli rinnastettavissa toimintatutkimukseksi. Kvantitatiivisia tutkimuksia oli määrällisesti vähemmän (n=4).
Keskeisenä tuloksena katsauksessa nousi esille se, että moniammatilista tiimityötä käytetään toimintamallina monenlaisissa organisaatioissa ja työyhteisöissä kuten leikkaussaleissa, kotihoidossa, työterveys- ja perusterveydenhuollossa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä. Tutkimusten perusteella tiimityö on usein moniammatillista yhteistyötä ja siihen kuuluvat koko hoitohenkilökunta; sairaanhoitajat, lähihoitajat, lääkärit ja fysioterapeutit. Tiimityötä pidettiin hoitotyön laatua parantavana tilanteissa, joissa tiimeillä oli yhteiset päämäärät ja tavoitteet sekä aikaa tiimipalavereihin. Työyksiköissä, joissa käytettiin tiimityötä, koettiin potilaan hoidossa ilmenevien riskien havainnointi paremmaksi ja hoitotyö laadukkaammaksi. Tiimityö koettiin haasteelliseksi silloin, kun tiimeissä oli epäselvyyksiä tiimin jäsenten rooleissa ja tavoitteissa sekä organisaation auktoritäärisyydessä ja byrokraattisuudessa. Myös vuorovaikutusongelmat ja avoimuuden puute tiimin jäsenten välillä olivat tiimityötä haittaavia tekijöitä.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että tiimityöhön siirryttäessä koko hoitohenkilökunnan on oltava tietoisia uuteen toimintatapaan siirtymisestä ja heidän on saatava riittävä koulutus uuden toimintatavan sisäistämiseksi, jotta siirtyminen olisi hallittua. Tiimityötä käytetään yleisesti siten, että tiimeissä on tiimin jäsenet ja tiimin vastaava, joka nauttii luottamusta esimieheltä ja tiiminjäseniltä. Esimiehen rooli on edelleen osastonhoitajalla, mutta tiimityössä usein siirrytään autoritäärisestä johtamisesta matalampaan organisaatioon. Tiimityössä jokaisella on oman henkilökohtaisen vastuun lisäksi myös laajempi yhteisvastuu toiminnasta.
Tiimityön kehittäminen on aina ajankohtaista ja tiimien hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Huomion kiinnittäminen tiimien sisäiseen vuorovaikutukseen ja avoimeen kommunikaatioon antaa tiimien jäsenille eväitä sujuvaan tiimityöskentelyyn. Ajan antaminen tiimipalavereiden tavoitteelliseen keskusteluun auttaa tiimejä tiimiytymisessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, miten tiimityö sisätautien vuodeosasto neljällä edelleen kehittyy ja minkälaisen prosessin tiimit ja tiimin jäsenet käyvät läpi tiimiytyessään.
Asiasanat: kirjallisuuskatsaus, tiimit, tiimityö, yhteistyö.