SWAZIMAAN RURAL HEALTH MOTIVATOR -OHJELMA : Edunsaajien kokemuksia terveyden ja hyvinvoinnin muutoksesta
Vähäkivijärvi, Veli-Matti (2009)
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911175552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911175552
Tiivistelmä
Veli-Matti Vähäkivijärvi. Swazimaan Rural Health Motivator -ohjelma – Edunsaajien kokemuksia terveyden ja hyvinvoinnin muutoksesta. Oulu, syksy 2009, 44 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu.
Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa swazimaalaisen Rural Health Motivator-ohjelman (RHM) kehittämisen tueksi. Tarkoituksena oli tutkia RHM-ohjelman edunsaajien kokemuksia heidän terveyskäsitystensä ja terveyskäyttäytymistensä muutoksista. Tutkimuskysymys oli: millaisia muutoksia haastatteluun osallistuneet havaitsivat terveyskäsityksissään ja terveyskäyttäytymisessään RHM-terveysvalistajien ohjauksen ja neuvonnan seurauksena.
Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa (N=8) perhettä Hhohhon maakunnassa Swazimaassa syksyllä 2008. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella ja se analysointiin induktiivisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksena syntyneet ryhmät ilmentävät RHM-ohjelman kohteena olevien edunsaajien voimavaraistumisprosessin eri vaiheita.
Tutkimustuloksista keskeisimmäksi nousi asenne terveysmuutosta kohtaan. Ne RHM-ohjelman edunsaajat, jotka kokevat terveyden voimavarakseen, ovat asenteeltaan myönteisiä heille tarjotun terveysvalistuksen suhteen. Valistus on sisäistettyä ja valistuksen antama tieto on muuttunut perheiden ja yksilöiden terveyttä edistäväksi toiminnaksi. Siitä on tullut tärkeä osa yksilöiden hyvinvointia. Voimavaraistumisprosessin toisen ryhmän muodostavat ne edunsaajat, jotka mieltävät RHM-terveysvalistajan roolin auttavaksi, ohjaavaksi ja neuvoa antavaksi. RHM-terveysvalistajan tuki koetaan tässä ryhmässä selviytymistä tukevana ja se kannustaa myönteiseen terveyskäyttäytymiseen. Kolmannen ryhmän muodostavat ne edunsaajat, jotka ilmentävät terveysmuutosta kohtaan passiivisuutta tai opittua avuttomuutta. Valistusta otetaan tässä ryhmässä vastaan sattumanvaraisesti, eikä se muutu yksilöitä ja perheitä voimavaraistavaksi. Voimavaraistumisprosessin merkittävimpinä esteinä tai hidasteina ovat perinteisiin tai uskonnollisiin traditioihin liittyvät tekijät. Nämä muodostavat tutkimustulosten neljännen ryhmän.
Teoreettisena viitekehyksenä on opinnäytetyössä käytetty Leiningerin transkulttuurisen hoitotyön teoriaa, jota ns. auringonnousumalli ilmentää. Muita keskeisiä avainkäsitteitä ovat empowerment ja terveyden edistäminen.
Asiasanat: Afrikka, empowerment, kulttuurilähtöinen hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus, perusterveydenhuolto, terveysneuvonta, terveyden edistäminen.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu.
Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa swazimaalaisen Rural Health Motivator-ohjelman (RHM) kehittämisen tueksi. Tarkoituksena oli tutkia RHM-ohjelman edunsaajien kokemuksia heidän terveyskäsitystensä ja terveyskäyttäytymistensä muutoksista. Tutkimuskysymys oli: millaisia muutoksia haastatteluun osallistuneet havaitsivat terveyskäsityksissään ja terveyskäyttäytymisessään RHM-terveysvalistajien ohjauksen ja neuvonnan seurauksena.
Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa (N=8) perhettä Hhohhon maakunnassa Swazimaassa syksyllä 2008. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella ja se analysointiin induktiivisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksena syntyneet ryhmät ilmentävät RHM-ohjelman kohteena olevien edunsaajien voimavaraistumisprosessin eri vaiheita.
Tutkimustuloksista keskeisimmäksi nousi asenne terveysmuutosta kohtaan. Ne RHM-ohjelman edunsaajat, jotka kokevat terveyden voimavarakseen, ovat asenteeltaan myönteisiä heille tarjotun terveysvalistuksen suhteen. Valistus on sisäistettyä ja valistuksen antama tieto on muuttunut perheiden ja yksilöiden terveyttä edistäväksi toiminnaksi. Siitä on tullut tärkeä osa yksilöiden hyvinvointia. Voimavaraistumisprosessin toisen ryhmän muodostavat ne edunsaajat, jotka mieltävät RHM-terveysvalistajan roolin auttavaksi, ohjaavaksi ja neuvoa antavaksi. RHM-terveysvalistajan tuki koetaan tässä ryhmässä selviytymistä tukevana ja se kannustaa myönteiseen terveyskäyttäytymiseen. Kolmannen ryhmän muodostavat ne edunsaajat, jotka ilmentävät terveysmuutosta kohtaan passiivisuutta tai opittua avuttomuutta. Valistusta otetaan tässä ryhmässä vastaan sattumanvaraisesti, eikä se muutu yksilöitä ja perheitä voimavaraistavaksi. Voimavaraistumisprosessin merkittävimpinä esteinä tai hidasteina ovat perinteisiin tai uskonnollisiin traditioihin liittyvät tekijät. Nämä muodostavat tutkimustulosten neljännen ryhmän.
Teoreettisena viitekehyksenä on opinnäytetyössä käytetty Leiningerin transkulttuurisen hoitotyön teoriaa, jota ns. auringonnousumalli ilmentää. Muita keskeisiä avainkäsitteitä ovat empowerment ja terveyden edistäminen.
Asiasanat: Afrikka, empowerment, kulttuurilähtöinen hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus, perusterveydenhuolto, terveysneuvonta, terveyden edistäminen.