Sadutus työvälineenä lapsen, kehitysvammaisen ja dementoituneen henkilön hoidossa –artikkelisarja

Abstract

Opinnäytetyössä käsitellään sadutusta lapsen, kehitysvammaisen ja dementoituneen henkilön hoitotyössä. Sadutus on tapa lähestyä toista ihmistä, se johdattelee vastavuoroiseen toimintakulttuuriin. Sadutuksessa annetaan kaikille puheenvuoro, siinä annetaan arvoa ja ollaan kiinnostuneita kaikkien omista ajatuksista. Sadutuksessa on aina saduttaja, kirjaaja ja kuuntelija sekä sadutettava, sadun kertoja. Sadutuksessa sadutettava kertoo itse keksimänsä tarinan, jota ei arvioida ja jonka saduttaja kirjoittaa sanatarkasti muistiin. Opinnäytetyössä on keskitytty sadutuksen erityispiirteisiin ja hyötyihin edellä mainituissa näkökulmissa. Opinnäytetyössä on myös perehdytty alle kouluikäisen lapsen kehitykseen, kehitysvammaisuuteen ja dementiaan johtaviin sairauksiin.

Opinnäytetyön aineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksella. Opinnäytetyö on toteutettu artikkelisarjana, joka koostuu kolmesta tutkittuun tietoon perustuvasta artikkelista. Artikkelit on koottu opinnäytetyön teorian pohjalta. Niissä on käsitelty sadutusta kolmesta eri näkökulmasta, ja ne julkaistaan kullekin näkökulmalle sopivassa julkaisussa. Lapsen sadutusta käsittelevä artikkeli julkaistaan paikallislehti Etelä-Saimaassa. Kehitysvammaisten sadutus artikkeli julkaistaan Ketju-lehdessä, joka on suunnattu kehitysvamma-alalla työskenteleville ja kehitysvammaisten omaisille. Dementoituneen henkilön sadutusta käsittelevä artikkeli julkaistaan kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n julkaisemassa tieteellisessä aikakaus lehdessä, Gerontologiassa.

Opinnäytetyössä tulee ilmi, että jokaisen kohderyhmän sadutuksessa olevat erityispiirteet tulisi huomioida sadutuksen onnistumiseksi. Opinnäytetyössä todetaan myös, että sadutuksesta on useita erilaisia hyötyjä kaikkien näkökulmien kannalta. Sitä voidaan hyödyntää äidinkielen opetuksessa, sen avulla voidaan huomata kielenkehityksen häiriöitä ja seurata dementian etenemistä. Sadutus on hauskaa, se muun muassa luo iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä rohkaisee itseilmaisuun.

Jatkotutkimusaiheena voisi olla toiminnallinen tutkimus sadutuksen toimivuudesta käytännön työssä. Lisäksi voisi tutkia, mitä erityispiirteitä ja hyötyjä esimerkiksi maahanmuuttajien ja psyykkisesti sairaiden henkilöiden sadutuksessa on.

In this study, story crafting is dealt with as a tool for working with children, or with people with developmental or memory challenges. Story crafting is a way to get close to another person and it leads to reciprocal action. Story crafting gives the floor to everyone, and people are interested in the opinions of others and give them value. In story crafting there are always at least two persons, one is a listener and writer, and the other is the narrator. The narrator tells the invented story and the writer writes it down word for word. This work is focused on story crafting’s special features and benefits from each perspective. There is also information about child development, developmental disabilities, and diseases that lead to dementia.

The materials for the study were based on researched information. The work has been implemented by writing a series of 3 articles. The articles were summaries from the information which is found in the thesis, but from 3 different perspectives. The article about children’s story crafting will be published in the local newspaper, “Etelä-Saimaa”. The article about story crafting for people with developmental challenges will be published in “Ketju”, a magazine for relatives of and people who work with people with mental challenges. The article about story crafting for clients with dementia will be published in The Finnish Society for Growth and Ageing Research’s Journal, “Gerontologia”.

This research finds that special features must be noticed so that story crafting can succeed. Research finds also that there is a benefit from all perspectives. It can be used in language teaching, and with its help language development disorders can be noticed, and progression of dementia can be followed. Story crafting is fun and among other things brings joy and a feeling of fellowship to the participants. It also encourages self-expression.

A topic for further research might be functional research about story crafting in practice. Other interesting target groups for study might be those with mental illnesses, or an immigrant population.