Muistilla on kolme ulottuvuutta : Kulttuuriperinnön digitaalinen tuottaminen ja tallentaminen
The memory has three dimensions : Production and storage of digital cultural heritage
Palonen, Osmo (2011)
Palonen, Osmo
Editoija
Palonen Osmo (toim.)
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789515883230
https://urn.fi/URN:ISBN:9789515883230
Tiivistelmä
Tämän julkaisun tarkoituksena on muistuttaa sen lukijoita, että ihmiskunnan muistia – tai kansallinen muistia, jos lähdetään snellmanilaisesta ajattelusta – ei ole kirjoitettu vain asiakirjoihin tai painettu kirjoihin vaan sillä on vähintään kolme ulottuvuutta, jonka näemme ympärillämme. On toki ymmärrettävää, että nämä perinteiset tavat säilyttää historiaa ovat olleet käytössä silloin kun muita keinoja ei ole ollut tarjolla. Sen sijaan ei ole hyväksyttävää, jos uusia parempia työkaluja ei käytetä tallentamaan nykyajan elämää – ja myös huolehtimaan tallenteiden säilymisestä.
Tämän julkaisun taustalla olevalla Viva3-projektilla oli useita tehtäviä tutkia, tallentaa ja julkaista menetelmiä ja työkaluja ihmisten elämän, jota hienosti kulttuuriperinnöksi kutsutaan, tallentamiseen vuosikymmeniksi ja vuosisadoiksi. Projekti oli myös herättämässä keskustelua meidän historiamme seuraaville sukupolville tallentamisen tavoitteista ja menetelmistä sekä otti osaa eri tapahtumiin kotimaassa ja kauempana. Se yritti nostaa esille uusia lähestymistapoja arkistoille ja museoille, kuten käyttää hyväksi videotuotantoja sekä 3D-mallinnusta niin reaali- kuin virtuaalimaailmoistakin. Yksi näistä tapahtumista oli Viva3 päätösseminaari, joka pidettiin Mikkelissä elokuussa 2011. Tämän teoksen keskeisiä osia ovat julkaisun toimittajan Osmo Palosen raportti seminaarin annista ja ennen muuta Mika Nymanin artikkeli Kohti kolmannen sukupolven kulttuuriperinnön tietojärjestelmiä, jota aihetta hän käsitteli myös seminaaripuheenvuorossaan.
Projektissa asiantuntijana toimineen insinööri (AMK) Esa Hannuksen kirjoittama artikkeli valokuvaustekniikan käytöstä kulttuuriperinnön 3D- ja 2D-mallinnuksessa on tärkeä teknologiakatsaus, jota voidaan hyödyntää seuraavissa kohteissa projektin jälkeen ja Nymanin artikkelin tapaan uusien mahdollisuuksien ymmärtämisen oppimisessa. Hannus on kirjoitti asiasta myös konferenssipaperin, jonka abstrakti on vapaasti saatavilla http://www.imaging.org/IST/store/epub.cfm?abstrid=44566 ja koko artikkeli samasta osoitteesta maksusta ladattavissa.
Aivan kuten reaalimaailmassakin hyvin suunniteltu on vasta hyvin suunniteltu, Viva3-projekti pyrki toteuttamaan tutkimuksien ja menetelmäkehityksen tuloksia myös käytännössä, useat niistä olivat myös asiasta kiinnostuneiden opiskelijoiden opinnäytteitä, joita esitellään omassa osiossaan. Todennäköisesti yleisöä kiinnostavin niistä on tradenomi Hannu Tyrväisen tekemä virtuaalinen 3D-malli Mikkelin asemalla seisovasta armeijan sodanaikaisen ylipäällikön, marsalkka C.G.E. Mannerheimin salonkivaunusta. Reaalimaailmassa vaunuun pääsee tutustumaan vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Tyrväisen ja Mikkelin museoiden ansiosta siihen, sen matkustajiin ja siellä esillä oleviin esineisiin ja asioihin voi tutustua joka päivä internetissä osoitteessa http://salonkivaunu.mikkeli.fi/. Tyrväinen toteutti paitsi avoimen lähdekoodin ohjelmistolla Blenderillä tehdyn 3D-mallin ja ohjelmistoon kuuluvalla pelimoottorilla lopputuotteen, myös kirjoitti siitä erinomaisen opinnäytetyön ja hyvän artikkelin.
Tradenomi (Ylempi AMK) Henna Mölsä taas toteutti Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusohjelmassa tekemänsä opinnäytetyönsä ontologisoinnin testauksesta ja prosessikuvauksista Astuvansalmen kallion mallinnuksessa, joka sekin toivottavasti saa käyttöä myöhemmissä tutkimuksissa ja selvityksissä.
Julkaisun epilogissa projektipäällikkö Osmo Palonen pohtii, miten sähköisessä muodossa syntynyt aineisto ja elämästä tehdyt tallenteet saadaan todellisuudessakin säilymään seuraaville sukupolville. Palonen esittää useita teknisiä ratkaisuja, mutta muistuttaa, että avain on yhteistyö.
Tämän julkaisun taustalla olevalla Viva3-projektilla oli useita tehtäviä tutkia, tallentaa ja julkaista menetelmiä ja työkaluja ihmisten elämän, jota hienosti kulttuuriperinnöksi kutsutaan, tallentamiseen vuosikymmeniksi ja vuosisadoiksi. Projekti oli myös herättämässä keskustelua meidän historiamme seuraaville sukupolville tallentamisen tavoitteista ja menetelmistä sekä otti osaa eri tapahtumiin kotimaassa ja kauempana. Se yritti nostaa esille uusia lähestymistapoja arkistoille ja museoille, kuten käyttää hyväksi videotuotantoja sekä 3D-mallinnusta niin reaali- kuin virtuaalimaailmoistakin. Yksi näistä tapahtumista oli Viva3 päätösseminaari, joka pidettiin Mikkelissä elokuussa 2011. Tämän teoksen keskeisiä osia ovat julkaisun toimittajan Osmo Palosen raportti seminaarin annista ja ennen muuta Mika Nymanin artikkeli Kohti kolmannen sukupolven kulttuuriperinnön tietojärjestelmiä, jota aihetta hän käsitteli myös seminaaripuheenvuorossaan.
Projektissa asiantuntijana toimineen insinööri (AMK) Esa Hannuksen kirjoittama artikkeli valokuvaustekniikan käytöstä kulttuuriperinnön 3D- ja 2D-mallinnuksessa on tärkeä teknologiakatsaus, jota voidaan hyödyntää seuraavissa kohteissa projektin jälkeen ja Nymanin artikkelin tapaan uusien mahdollisuuksien ymmärtämisen oppimisessa. Hannus on kirjoitti asiasta myös konferenssipaperin, jonka abstrakti on vapaasti saatavilla http://www.imaging.org/IST/store/epub.cfm?abstrid=44566 ja koko artikkeli samasta osoitteesta maksusta ladattavissa.
Aivan kuten reaalimaailmassakin hyvin suunniteltu on vasta hyvin suunniteltu, Viva3-projekti pyrki toteuttamaan tutkimuksien ja menetelmäkehityksen tuloksia myös käytännössä, useat niistä olivat myös asiasta kiinnostuneiden opiskelijoiden opinnäytteitä, joita esitellään omassa osiossaan. Todennäköisesti yleisöä kiinnostavin niistä on tradenomi Hannu Tyrväisen tekemä virtuaalinen 3D-malli Mikkelin asemalla seisovasta armeijan sodanaikaisen ylipäällikön, marsalkka C.G.E. Mannerheimin salonkivaunusta. Reaalimaailmassa vaunuun pääsee tutustumaan vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Tyrväisen ja Mikkelin museoiden ansiosta siihen, sen matkustajiin ja siellä esillä oleviin esineisiin ja asioihin voi tutustua joka päivä internetissä osoitteessa http://salonkivaunu.mikkeli.fi/. Tyrväinen toteutti paitsi avoimen lähdekoodin ohjelmistolla Blenderillä tehdyn 3D-mallin ja ohjelmistoon kuuluvalla pelimoottorilla lopputuotteen, myös kirjoitti siitä erinomaisen opinnäytetyön ja hyvän artikkelin.
Tradenomi (Ylempi AMK) Henna Mölsä taas toteutti Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusohjelmassa tekemänsä opinnäytetyönsä ontologisoinnin testauksesta ja prosessikuvauksista Astuvansalmen kallion mallinnuksessa, joka sekin toivottavasti saa käyttöä myöhemmissä tutkimuksissa ja selvityksissä.
Julkaisun epilogissa projektipäällikkö Osmo Palonen pohtii, miten sähköisessä muodossa syntynyt aineisto ja elämästä tehdyt tallenteet saadaan todellisuudessakin säilymään seuraaville sukupolville. Palonen esittää useita teknisiä ratkaisuja, mutta muistuttaa, että avain on yhteistyö.