Äkillisesti sairastuneen potilaan ja hänen läheisensä tiedontarve sekä ohjaus päivystyspoliklinikalla
Hietanen, Miika; Klami, Laura (2012)
Hietanen, Miika
Klami, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061412688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061412688
Tiivistelmä
Äkillinen sairastuminen on niin potilaalle kuin hänen läheisilleenkin ennalta arvaamaton tilanne. Selviytyäkseen sekä potilas että läheiset tarvitsevat tuen, avun ja lohdun lisäksi riittävästi tietoa sekä ohjausta ollakseen osana kokonaisvaltaista hoitoa. Sairaanhoitajan ammatillisuus luo pohjan riittävän tiedon antamiselle sekä laadukkaalle ohjaamiselle. Päivystyspotilaan ja hänen läheistensä tiedon- ja ohjauksen saannissa päivystyspoliklinikalla on puutteita, tämän vuoksi aihetta on syytä tutkia tarkemmin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa äkillisesti sairastuneiden potilaiden ja heidän läheistensä tiedon- ja ohjauksen tarpeita sekä niihin vastaamista. Tavoitteena oli kehittää päivystyspoliklinikalla hoitoa saavien potilaiden ja heidän läheistensä tiedonsaantia sekä ohjauksen laatua.
Opinnäytetyö tehtiin soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Elektronisista tietokannoista haettuja tutkimuksia ja artikkeleja valikoitui työhön lopulta 32 kappaletta. Tulokset osoittivat että potilaiden tiedonsaanti oli osittain ristiriitaista. Lääkkeiden sivuvaikutuksista, jatkohoidosta sekä sosiaali- ja tukipalveluista haluttiin enemmän tietoa. Tieto tulisi räätälöidä potilaiden tarpeisiin. Odotusaika aiheutti tyytymättömyyttä ja sen syistä sekä aikatauluista tulisi informoida potilaita riittävästi. Yhteydenpidon ohjausta potilaan, läheisten ja jatkohoitopaikan suhteen tulisi tehostaa. Kirjalliset ohjeet koettiin kohtuullisiksi, mutta niiden sisällön selkeydessä oli vaihtelevuutta. Keskusteluihin toivottiin enemmän aikaa hoitajalta ja läheisiä haluttiin mukaan ohjaustilanteisiin. Potilaan läheisten tiedonsaannista kertovat tulokset olivat myös ristiriitaisia. Osin tiedonvälitys toteutui hyvin. Lisätietoja haluttiin erityisesti lääkkeiden sivuvaikutuksista ja hoidon ennusteesta. Läheiset eivät saaneet tarpeeksi tietoa kirjallisesta materiaalista. Ammattikielen vieraat sanat vaikeuttivat kirjallisen materiaalin ymmärtämistä ja käytännönläheisempiä ohjeita toivottiin. Läheiset halusivat osallistua ohjaustilanteisiin ja jatkohoidon ohjausta pidettiin tärkeänä. He kokivat myös tarvitsevansa omaan vointiinsa liittyvää tukea sekä perheen kokonaisvaltaista huomioimista. Tietoa haluttiin pyytämättä. Kiireen koettiin vähentävän keskustelumahdollisuuksia.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä niiden pohjalta päivystyspotilaiden ja heidän läheistensä tiedonsaantia sekä ohjauksen laatua päivystyspoliklinikalla.
Opinnäytetyö tehtiin soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Elektronisista tietokannoista haettuja tutkimuksia ja artikkeleja valikoitui työhön lopulta 32 kappaletta. Tulokset osoittivat että potilaiden tiedonsaanti oli osittain ristiriitaista. Lääkkeiden sivuvaikutuksista, jatkohoidosta sekä sosiaali- ja tukipalveluista haluttiin enemmän tietoa. Tieto tulisi räätälöidä potilaiden tarpeisiin. Odotusaika aiheutti tyytymättömyyttä ja sen syistä sekä aikatauluista tulisi informoida potilaita riittävästi. Yhteydenpidon ohjausta potilaan, läheisten ja jatkohoitopaikan suhteen tulisi tehostaa. Kirjalliset ohjeet koettiin kohtuullisiksi, mutta niiden sisällön selkeydessä oli vaihtelevuutta. Keskusteluihin toivottiin enemmän aikaa hoitajalta ja läheisiä haluttiin mukaan ohjaustilanteisiin. Potilaan läheisten tiedonsaannista kertovat tulokset olivat myös ristiriitaisia. Osin tiedonvälitys toteutui hyvin. Lisätietoja haluttiin erityisesti lääkkeiden sivuvaikutuksista ja hoidon ennusteesta. Läheiset eivät saaneet tarpeeksi tietoa kirjallisesta materiaalista. Ammattikielen vieraat sanat vaikeuttivat kirjallisen materiaalin ymmärtämistä ja käytännönläheisempiä ohjeita toivottiin. Läheiset halusivat osallistua ohjaustilanteisiin ja jatkohoidon ohjausta pidettiin tärkeänä. He kokivat myös tarvitsevansa omaan vointiinsa liittyvää tukea sekä perheen kokonaisvaltaista huomioimista. Tietoa haluttiin pyytämättä. Kiireen koettiin vähentävän keskustelumahdollisuuksia.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä niiden pohjalta päivystyspotilaiden ja heidän läheistensä tiedonsaantia sekä ohjauksen laatua päivystyspoliklinikalla.