Urajärven kartanon kustavilaiset huonekalut : Maalipintojen tutkimus
Iltanen, Anu (2012)
Iltanen, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249694
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä oli tavoitteena saada tietoja huonekalujen maalaamisessa käytetyistä materiaaleista kirjallisuuslähteiden ja materiaalitutkimuksen kautta. Tutkimusaineistona oli 27 Urajärven kartanon kustavilaista huonekalua sekä kaksi kustavilaiseen tyyliin 1900-luvun alussa valmistettua huonekalua. Työ tehtiin yhteistyössä Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kanssa.
Huonekalumaaleista ja väripigmenteistä kerättiin tietoa kirjallisuuden avulla. Lähde-teoksina on käytetty lähinnä 1700- ja 1800-luvun maalausoppaita. Maalien ja pigmenttien osalta pääpaino on 1800-luvulla käytetyissä materiaaleissa. Maalipintojen tutkimus sisältää sekä huonekalujen väritutkimuksen että sideaineisiin ja pigmentteihin keskittyvän materiaalitutkimuksen. Väritutkimuksessa käytettiin apuna mikroskooppitutkimuksia suoraan huonekalujen pinnalta sekä poikkileikkausnäytteistä. Huonekaluihin on lisäksi tehty väriportaikkoja. Sideaineita tutkittiin infrapunaspektroskopian (FTIR) sekä värjäyskokeiden avulla. Pigmenttianalyysit perustuvat pääasiassa röntgenfluoresenssimittauksiin. Tämän lisäksi maalikerroksia on tutkittu poikkileikkausnäytteistä UV-valon avulla.
Kaikkien tutkimusaineistoon kuuluvien huonekalujen maalipinnoista tehtiin poikkileikkausnäytteet. Tämän lisäksi maalikerroksia tutkittiin suoraan huonekalun pinnalta kannettavaan tietokoneeseen liitetyllä mikroskoopilla. Näiden tutkimusten perusteella valittiin 9 huonekalua, joihin tehtiin väriportaikot. Tarkemmat sideaine- ja pigmenttianalyysit tehtiin yhden tuolin maalikerroksista. Lisäksi tehtiin analyyseja joillekin yksittäisille näytteille.
Kirjallisuuden perusteella saadut taustatiedot ja tutkimustulokset olivat samansuuntaisia. Sideaineet olivat pääasiassa useamman aineen seoksia ja huonekaluista löytyi ajankohdalle tavanomaisimpia väripigmenttejä. Saadut tulokset toimivat yksittäisten huonekalujen osalta apuna konservointitoimenpiteistä päätettäessä. Lisäksi tuloksia voi käyttää tutkittaessa sisustusta kokonaisuutena yhdistämällä niitä interiöörien tutkimuksessa saatuihin tietoihin. Taustatiedot toimivat lisäksi apuna myöhemmässä huonekalujen materiaalitutkimuksessa.
Huonekalumaaleista ja väripigmenteistä kerättiin tietoa kirjallisuuden avulla. Lähde-teoksina on käytetty lähinnä 1700- ja 1800-luvun maalausoppaita. Maalien ja pigmenttien osalta pääpaino on 1800-luvulla käytetyissä materiaaleissa. Maalipintojen tutkimus sisältää sekä huonekalujen väritutkimuksen että sideaineisiin ja pigmentteihin keskittyvän materiaalitutkimuksen. Väritutkimuksessa käytettiin apuna mikroskooppitutkimuksia suoraan huonekalujen pinnalta sekä poikkileikkausnäytteistä. Huonekaluihin on lisäksi tehty väriportaikkoja. Sideaineita tutkittiin infrapunaspektroskopian (FTIR) sekä värjäyskokeiden avulla. Pigmenttianalyysit perustuvat pääasiassa röntgenfluoresenssimittauksiin. Tämän lisäksi maalikerroksia on tutkittu poikkileikkausnäytteistä UV-valon avulla.
Kaikkien tutkimusaineistoon kuuluvien huonekalujen maalipinnoista tehtiin poikkileikkausnäytteet. Tämän lisäksi maalikerroksia tutkittiin suoraan huonekalun pinnalta kannettavaan tietokoneeseen liitetyllä mikroskoopilla. Näiden tutkimusten perusteella valittiin 9 huonekalua, joihin tehtiin väriportaikot. Tarkemmat sideaine- ja pigmenttianalyysit tehtiin yhden tuolin maalikerroksista. Lisäksi tehtiin analyyseja joillekin yksittäisille näytteille.
Kirjallisuuden perusteella saadut taustatiedot ja tutkimustulokset olivat samansuuntaisia. Sideaineet olivat pääasiassa useamman aineen seoksia ja huonekaluista löytyi ajankohdalle tavanomaisimpia väripigmenttejä. Saadut tulokset toimivat yksittäisten huonekalujen osalta apuna konservointitoimenpiteistä päätettäessä. Lisäksi tuloksia voi käyttää tutkittaessa sisustusta kokonaisuutena yhdistämällä niitä interiöörien tutkimuksessa saatuihin tietoihin. Taustatiedot toimivat lisäksi apuna myöhemmässä huonekalujen materiaalitutkimuksessa.