Kehityskeskustelu työhyvinvoinnin edistäjänä
Alastalo, Tarja (2009)
Alastalo, Tarja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910184987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910184987
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää kehityskeskustelun työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä tuottaa uutta tietoa työelämää varten työhyvinvointia edistävän kehityskeskusteluprosessin sisällön osaamiseen ja kehityskeskustelujen terveyttä edistävän laadun kehittämiseen. Laadullisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli millaisiksi kehityskeskusteluja käyneet työntekijät kokivat työhyvinvointia tukevat kehityskeskustelut. Tutkimuksen kertojat (N=21) edustivat Miehikkälän ja Virolahden kuntien, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja yksityisen sektorin työntekijöitä näiden organisaatioiden eri tasoilta. Narratiivista menetelmää käyttäen kerättyjen kirjallisten tarinoiden merkitysrakenteita analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tässä tutkimuksessa työhyvinvointia tukeva kehityskeskustelu nähdään vuorovaikutteisena prosessina, johon osallistuvan yksilön tavoitteena on työhyvinvointia edistävä muutos, ammatillinen ja inhimillinen kasvu. Työhyvinvointia edistävä kehityskeskustelu on parhaimmillaan vapaata tarinan kerrontaa niin, että jokaisesta kehityskeskustelusta muodostuu tarina, jonka kautta keskustelun osapuolet kehittävät ja rakentavat ammatillista ja persoonallista minuuttaan. Terveyttä edistävä kehityskeskustelu ei ole esimieskeskeinen, vaan alaisen näkökulmasta asioita tarkasteleva ja myös alaiselle keskustelusta yhteisvastuuta antava. Keskustelutilanteessa alaisen ja esimiehen kohtaamisen taso luo kehityskeskustelun laadukkuuden. Esimiehen ja alaisen kohtaamisen laatu on suorassa yhteydessä psykologisen sopimuksen vaihdannan aktiivisuuteen ja määrään sekä sopimuksen pitävyyteen ja pysyvyyteen.
Tutkimuksen tulosten mukaan työhyvinvointia edistävällä kehityskeskustelulla on laatutekijöitä, jotka muodostuvat kehityskeskusteluprosessin elementeistä ja niiden hallinnasta, dialogisesta vuorovaikutuksesta, hyvinvointijohtajuuden elementeistä, esimies- ja alaistaidoista ja psykologisesta sopimuksesta, kehityskeskustelukoulutuksesta sekä organisaation keskusteluihin osoittamista muista resursseista. Laatutekijöiden toteutuminen tuottaa yksilölle hyvinvointivaikutuksia, joita ovat työtyytyväisyys, motivoituneisuus, hallinnan tunne työssä ja omassa elämässä, voimavaraistuminen sekä työuupumus-, masennus- ja sairauslomariskien väheneminen. Siten kehityskeskustelun luomilla työhyvinvointivaikutuksilla on merkittäviä kansantaloudellisia seurauksia. Kehityskeskustelun hyvinvointivaikutusten varmistamiseksi tulisi keskustelulle laatia laatuvaatimukset.
Tutkimuksen tuloksia ja ehdotuksia voidaan käyttää tutkimuksen kohdeorganisaatioissa kehityskeskustelujen sisällölliseen kehittämiseen, työelämän laadun parantamiseen ja työntekijöiden terveyden edistämiseen. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyvinvointijohtamiskoulutuksessa terveyttä edistävien kehityskeskustelukäytänteiden luomiseen, kehittämiseen, uudistamiseen sekä opettamiseen. Tutkimustulokset ja -päätelmät voivat toimia avauksina dialogisen vuoropuhelun sekä psykologisen sopimuksen entistä paremmassa huomioimisessa kehityskeskustelujen toteutuksessa. Organisaatioiden tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota kehityskeskusteluihin liittyvään koulutukseen ja muuhun resursointiin.
Tässä tutkimuksessa työhyvinvointia tukeva kehityskeskustelu nähdään vuorovaikutteisena prosessina, johon osallistuvan yksilön tavoitteena on työhyvinvointia edistävä muutos, ammatillinen ja inhimillinen kasvu. Työhyvinvointia edistävä kehityskeskustelu on parhaimmillaan vapaata tarinan kerrontaa niin, että jokaisesta kehityskeskustelusta muodostuu tarina, jonka kautta keskustelun osapuolet kehittävät ja rakentavat ammatillista ja persoonallista minuuttaan. Terveyttä edistävä kehityskeskustelu ei ole esimieskeskeinen, vaan alaisen näkökulmasta asioita tarkasteleva ja myös alaiselle keskustelusta yhteisvastuuta antava. Keskustelutilanteessa alaisen ja esimiehen kohtaamisen taso luo kehityskeskustelun laadukkuuden. Esimiehen ja alaisen kohtaamisen laatu on suorassa yhteydessä psykologisen sopimuksen vaihdannan aktiivisuuteen ja määrään sekä sopimuksen pitävyyteen ja pysyvyyteen.
Tutkimuksen tulosten mukaan työhyvinvointia edistävällä kehityskeskustelulla on laatutekijöitä, jotka muodostuvat kehityskeskusteluprosessin elementeistä ja niiden hallinnasta, dialogisesta vuorovaikutuksesta, hyvinvointijohtajuuden elementeistä, esimies- ja alaistaidoista ja psykologisesta sopimuksesta, kehityskeskustelukoulutuksesta sekä organisaation keskusteluihin osoittamista muista resursseista. Laatutekijöiden toteutuminen tuottaa yksilölle hyvinvointivaikutuksia, joita ovat työtyytyväisyys, motivoituneisuus, hallinnan tunne työssä ja omassa elämässä, voimavaraistuminen sekä työuupumus-, masennus- ja sairauslomariskien väheneminen. Siten kehityskeskustelun luomilla työhyvinvointivaikutuksilla on merkittäviä kansantaloudellisia seurauksia. Kehityskeskustelun hyvinvointivaikutusten varmistamiseksi tulisi keskustelulle laatia laatuvaatimukset.
Tutkimuksen tuloksia ja ehdotuksia voidaan käyttää tutkimuksen kohdeorganisaatioissa kehityskeskustelujen sisällölliseen kehittämiseen, työelämän laadun parantamiseen ja työntekijöiden terveyden edistämiseen. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyvinvointijohtamiskoulutuksessa terveyttä edistävien kehityskeskustelukäytänteiden luomiseen, kehittämiseen, uudistamiseen sekä opettamiseen. Tutkimustulokset ja -päätelmät voivat toimia avauksina dialogisen vuoropuhelun sekä psykologisen sopimuksen entistä paremmassa huomioimisessa kehityskeskustelujen toteutuksessa. Organisaatioiden tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota kehityskeskusteluihin liittyvään koulutukseen ja muuhun resursointiin.