Mistä nuorten aggressiivisuus kumpuaa : väkivallan määrän muutokset koulukodissa X vuosina 2016-2019
Fernelius, Heidi; Gomes, Aleksis (2021)
Fernelius, Heidi
Gomes, Aleksis
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093060
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia koulukodissa tapahtuneiden väkivaltatilanteiden määriä ja laatua. Samalla tarkasteltiin, kuinka paljon tapauksista johtaa poliisille välitetyksi työtehtäväksi. Tutkimuk- sessa hyödynnettiin poliisin järjestelmistä löytyviä tilastoja, sekä kolmen koulukodin työntekijän haastattelua. Tavoitteena oli löytää keinoja kehittää koulukodin työntekijöiden ja poliisin välistä yhteistyötä entistä toimivammaksi ja avata kummankin osapuolen, koulukodin ja poliisin, ajatuksia ja toimintatapoja. Lisäämällä ymmärrystä kummankin toiminnasta toivomme helpottavamme yhteistyötä tuleville vuosille.
Kyseessä on sekä kvalitatiivinen, että kvantitatiivinen tutkimus. Hyödynsimme tutkimuksessamme poliisin järjestelmistä löytyvää dataa koulukotiin kohdistuneista tehtävistä. Tämän lisäksi toteutimme haastattelut, joissa haastateltiin eri asemassa olevia koulukodin työntekijöitä. Yksi haastateltavista oli työntekijä, toinen esimiesasemassa oleva työntekijä ja kolmas johtavassa asemassa oleva työntekijä. Poliisin järjestelmistä saatua dataa analysoitiin jaottelemalla tehtäviä niiden nimikkeiden mukaan. Jaottelusta pääsimme tekemään tilastoja, joita jaettiin vuosi- ja kuukausitasolle.
Tuloksista ilmeni, että väkivaltatehtävien määrä koulukodissa on ollut tarkastelun alla olleina vuosina nousujohteinen. Poliisille tulleiden tehtävien määrä on ollut kyseisinä vuosina 36 ja 59 tapauksen vuositasolla. Heilahtelua oli vuositasolla molempiin suuntiin sen verran, ettei täysin varmoja johtopäätöksiä voida asiasta vetää. Pystyimme kuitenkin osoittamaan, että määrällisesti tapaukset ovat koulukodissa hienoisessa nousussa.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että koulukodissa on valmiit ohjeistukset ja toimintamallit, joita henkilökunta pyrkii toteuttamaan väkivaltatilanteissa ja jo aikaisemmin, mikäli henkilökunta havaitsee asukkaassa nousevaa aggression tunnetta. Haastateltavat kokevat kaikki väkivallan terminä hyvin yksilöllisesti. Haastatteluiden mukaan väkivallaksi koetaan kaikki tavaroiden heittelystä ja sanallisista uhkailuista fyysisiin väkivallantekoihin. Haastateltavien mukaan väkivaltatilanteita on koulukodissa viikoittain, mutta kyseisten tilanteiden yleisyys riippuu kulloinkin koulukodissa asuvista asukkaista. Toiset asukkaista oirehtivat enemmän kuin toiset. Tämä on myös nähtävissä tilastoista, joiden vaihtelut voidaan selittää yksittäisen asukkaan oirehtimisena.
Kyseessä on sekä kvalitatiivinen, että kvantitatiivinen tutkimus. Hyödynsimme tutkimuksessamme poliisin järjestelmistä löytyvää dataa koulukotiin kohdistuneista tehtävistä. Tämän lisäksi toteutimme haastattelut, joissa haastateltiin eri asemassa olevia koulukodin työntekijöitä. Yksi haastateltavista oli työntekijä, toinen esimiesasemassa oleva työntekijä ja kolmas johtavassa asemassa oleva työntekijä. Poliisin järjestelmistä saatua dataa analysoitiin jaottelemalla tehtäviä niiden nimikkeiden mukaan. Jaottelusta pääsimme tekemään tilastoja, joita jaettiin vuosi- ja kuukausitasolle.
Tuloksista ilmeni, että väkivaltatehtävien määrä koulukodissa on ollut tarkastelun alla olleina vuosina nousujohteinen. Poliisille tulleiden tehtävien määrä on ollut kyseisinä vuosina 36 ja 59 tapauksen vuositasolla. Heilahtelua oli vuositasolla molempiin suuntiin sen verran, ettei täysin varmoja johtopäätöksiä voida asiasta vetää. Pystyimme kuitenkin osoittamaan, että määrällisesti tapaukset ovat koulukodissa hienoisessa nousussa.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että koulukodissa on valmiit ohjeistukset ja toimintamallit, joita henkilökunta pyrkii toteuttamaan väkivaltatilanteissa ja jo aikaisemmin, mikäli henkilökunta havaitsee asukkaassa nousevaa aggression tunnetta. Haastateltavat kokevat kaikki väkivallan terminä hyvin yksilöllisesti. Haastatteluiden mukaan väkivallaksi koetaan kaikki tavaroiden heittelystä ja sanallisista uhkailuista fyysisiin väkivallantekoihin. Haastateltavien mukaan väkivaltatilanteita on koulukodissa viikoittain, mutta kyseisten tilanteiden yleisyys riippuu kulloinkin koulukodissa asuvista asukkaista. Toiset asukkaista oirehtivat enemmän kuin toiset. Tämä on myös nähtävissä tilastoista, joiden vaihtelut voidaan selittää yksittäisen asukkaan oirehtimisena.