Varfariinin omahoitoon siirtyneiden potilaiden kokemuksia vastuunotosta ja selviytymisestä
Tiitinen, Jenny (2012)
Tiitinen, Jenny
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111193
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli osa laajempaa Antikoagulaatiohoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla-hanketta, joka on Helsingin kaupungin terveyskeskusten, THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Metropolia ammattikorkea koulun yhteistyöhanke.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia koulutuksen jälkeisestä omahoidossa selviytymisestä ja vastuunotosta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa mallin
mahdollisia uusinta-arviointeja ja kehitystyötä varten. Aineisto työhön saatiin neljän omahoitoa toteuttavan potilaan teemahaastatteluista. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä.
Tuloksista ilmeni potilaiden selkeä tyytyväisyys omahoitoon siirtymiseen. Koulutus koettiin suurilta osin positiivisena. Koulutus tuki rohkaistumista vastuunottoon ja kertasi aiempaa
tietämystä. Koulutukseen liitettiin voimaantumista kuvaavia ominaisuuksia. Ryhmämuotoisen koulutuksen hyödyllisyys koettiin eri tavoin. Selviytymistä omahoidossa tukivat löydetyt rutiinit, ammattihenkilöt, läheiset ja kirjallinen tieto. Tuloksista välittynyt kuva potilaiden selviytymisestä kertoi hoidon pääosinhyvin onnistuneesta toteutuksesta. Vastuunottoon suhtauduttiin motivoituneesti ja se koettiin tärkeäksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia koulutuksen jälkeisestä omahoidossa selviytymisestä ja vastuunotosta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa mallin
mahdollisia uusinta-arviointeja ja kehitystyötä varten. Aineisto työhön saatiin neljän omahoitoa toteuttavan potilaan teemahaastatteluista. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä.
Tuloksista ilmeni potilaiden selkeä tyytyväisyys omahoitoon siirtymiseen. Koulutus koettiin suurilta osin positiivisena. Koulutus tuki rohkaistumista vastuunottoon ja kertasi aiempaa
tietämystä. Koulutukseen liitettiin voimaantumista kuvaavia ominaisuuksia. Ryhmämuotoisen koulutuksen hyödyllisyys koettiin eri tavoin. Selviytymistä omahoidossa tukivat löydetyt rutiinit, ammattihenkilöt, läheiset ja kirjallinen tieto. Tuloksista välittynyt kuva potilaiden selviytymisestä kertoi hoidon pääosinhyvin onnistuneesta toteutuksesta. Vastuunottoon suhtauduttiin motivoituneesti ja se koettiin tärkeäksi.