Biojätteen erilliskeräyksen tehostamismahdollisuudet Puhas Oy:n toiminta-alueella
Ruokolainen, Hanna-Riikka (2012)
Ruokolainen, Hanna-Riikka
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712186
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin millä edellytyksillä biojätteen erilliskeräyksen lisääminen on kannattavaa Puhas Oy:n toiminta-alueella, haja-asutusalueet mukaan lukien. Tarkoituksena oli tutkia biojätteen erilliskeräyksen taloudellisia vaikutuksia verrattuna bio- ja sekajätteen integroituun keräykseen. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös eri keräysmahdollisuuksien aiheuttamat ympäristön kuormitukset.
Toisessa osassa tutkimusta selvitettiin kunnan suurimpien kiinteistöjen ja asuntoosakeyhtiöiden biojätteiden erilliskeräyksen potentiaalin lisäämistä. Tarkoituksena oli löytää uusia kunnan kohteita, jotka eivät vielä ole mukana biojätteiden keräyksessä.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tällä hetkellä biojätettä kerätään Puhas Oy:n toiminta-alueella 80 %:n täyttöasteella yhteensä 4 077,6 tonnia vuodessa. Uusista kohteista voitaisiin saada lisäystä tähän 986,8 tonnia, joka vastaa n. 24 % nykyisestä tilanteesta.
Joensuun keskusta-aluetta lukuun ottamatta sekä nykyisillä että uusilla biojätteen keräyskohteilla kokonaiskustannuksiltaan halvemmaksi vaihtoehdoksi muodostui bio- ja sekajätteen integroitu keräys- ja kuljetus. Eniten biojätteen keräyksen tehostamistarvetta jo erilliskeräyksen piirissä olevilta alueilta löytyi Ylämyllyltä ja Kontiolahdelta. Suurimmat biojätemäärät uusilta keräysalueilta saataisiin Enosta, Polvijärveltä ja Uimaharjusta.
Toisessa osassa tutkimusta selvitettiin kunnan suurimpien kiinteistöjen ja asuntoosakeyhtiöiden biojätteiden erilliskeräyksen potentiaalin lisäämistä. Tarkoituksena oli löytää uusia kunnan kohteita, jotka eivät vielä ole mukana biojätteiden keräyksessä.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tällä hetkellä biojätettä kerätään Puhas Oy:n toiminta-alueella 80 %:n täyttöasteella yhteensä 4 077,6 tonnia vuodessa. Uusista kohteista voitaisiin saada lisäystä tähän 986,8 tonnia, joka vastaa n. 24 % nykyisestä tilanteesta.
Joensuun keskusta-aluetta lukuun ottamatta sekä nykyisillä että uusilla biojätteen keräyskohteilla kokonaiskustannuksiltaan halvemmaksi vaihtoehdoksi muodostui bio- ja sekajätteen integroitu keräys- ja kuljetus. Eniten biojätteen keräyksen tehostamistarvetta jo erilliskeräyksen piirissä olevilta alueilta löytyi Ylämyllyltä ja Kontiolahdelta. Suurimmat biojätemäärät uusilta keräysalueilta saataisiin Enosta, Polvijärveltä ja Uimaharjusta.