Innovaatiot Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen tulosalueen vuosina 2006–2008 valmistuneissa opinnäytetöissä
Remes, Sirpa; Roivainen, Eila (2009)
Remes, Sirpa
Roivainen, Eila
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911095320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911095320
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen tulosalueen vuosina 2006–2008 valmistuneisiin opinnäytetöihin sisältyvien innovaatioiden lukumäärä, innovaatiotyyppi, käyttöönotto ja merkitys toimeksiantajien näkökulmasta. Tutkimuksella haluttiin saada tietoa siitä, miten Savonia-ammattikorkeakoulu on pystynyt toiminnallaan osallistumaan ja edistämään alueensa yritysten ja organisaatioiden innovaatiotoimintaa. Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää vertailtavana pohjatietona, koska aikaisempaa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty.
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena. Ensin tehtiin esiselvitys, jossa vuosina 2006–2008 valmistuneet opinnäytetyöt (yhteensä 277 kpl) analysoitiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen aineistolähtöisesti sisällön analyysin avulla. Innovaation määrittely perustui Oslo Manualiin. Esiselvityksen perusteella näiden opinnäytetöiden joukosta löytyi 60 innovatiivisena pidettävää opinnäytetyötä, joiden toimeksiantajille lähetettiin tutkimuslomake postitse. Tutkimuksen toinen vaihe toteutettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimuslomake oli strukturoitu. Saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulosten mukaan kyseisiin opinnäytetöihin sisältyi 33 käyttöön otettua ja 31 käytössä edelleen olevaa innovaatiota. Suurin osa innovaatioista oli osittain tai muunneltuna/paranneltuna käytössä. Innovaatiotyypit kohdistuivat pääosin palveluinnovaatioihin. Innovaatioilla oli ollut lisäkehittämisen tarvetta käyttöönoton jälkeen, kuitenkin niillä koettiin olevan pääosin vähintään melko suuri merkitys toimeksiantajan toiminnan kannalta.
Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi tasaisen hyvä vastausprosentti koulutusaloittain 62–79 %.
Jatkossa vastaavat tiedot voitaisiin kerätä reaaliajassa opinnäytetyön valmistuessa ja seurantakyselyn voisi tehdä toimeksiantajalle esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua tämän jälkeen.
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena. Ensin tehtiin esiselvitys, jossa vuosina 2006–2008 valmistuneet opinnäytetyöt (yhteensä 277 kpl) analysoitiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen aineistolähtöisesti sisällön analyysin avulla. Innovaation määrittely perustui Oslo Manualiin. Esiselvityksen perusteella näiden opinnäytetöiden joukosta löytyi 60 innovatiivisena pidettävää opinnäytetyötä, joiden toimeksiantajille lähetettiin tutkimuslomake postitse. Tutkimuksen toinen vaihe toteutettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimuslomake oli strukturoitu. Saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulosten mukaan kyseisiin opinnäytetöihin sisältyi 33 käyttöön otettua ja 31 käytössä edelleen olevaa innovaatiota. Suurin osa innovaatioista oli osittain tai muunneltuna/paranneltuna käytössä. Innovaatiotyypit kohdistuivat pääosin palveluinnovaatioihin. Innovaatioilla oli ollut lisäkehittämisen tarvetta käyttöönoton jälkeen, kuitenkin niillä koettiin olevan pääosin vähintään melko suuri merkitys toimeksiantajan toiminnan kannalta.
Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi tasaisen hyvä vastausprosentti koulutusaloittain 62–79 %.
Jatkossa vastaavat tiedot voitaisiin kerätä reaaliajassa opinnäytetyön valmistuessa ja seurantakyselyn voisi tehdä toimeksiantajalle esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua tämän jälkeen.