Systemaattisen kirjaamisen sisältö liikkumista ja toimintakykyä koskevissa kirjauksissa Helsingin kaupungin kotihoidossa
Puurtinen, Sari (2012)
Puurtinen, Sari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204174600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204174600
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Puurtinen, Sari. Systemaattisen kirjaamisen sisältö liikkumista ja toimintakykyä koskevissa kirjauksissa Helsingin kaupungin kotihoidossa. Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, 57 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitotyön systemaattisessa kirjaamisessa oli huomioitu kotihoidon asiakkaan toimintakyky sekä miten hoitotyön päivittäinen arvioiva kirjaaminen oli toteutunut liikkumista ja toimintakykyä koskevissa kirjauksissa hoitotyön systemaattisessa kirjaamisessa Helsingin kaupungin kotihoidossa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoidon asiakkaiden hoitotyön kirjaamista ja toimintakyvyn tukemista.
Opinnäytetyön aineistona olivat 12 Helsingin kotihoidon asiakkaan hoitosuunnitelmaa sekä niihin liittyen hoitajien päivittäiset kirjaamismerkinnät kahden kuukauden ajalta. Kotihoidon asiakkaat valittiin tiettyjen hakukriteerien avulla eri lähipalvelualueilta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Systemaattisessa kirjaamisessa hoitosuunnitelmalla todettiin olevan merkitystä päivittäisessä kirjaamisessa. Liikkumissopimuksen toteuttaminen, päivittäisessä kirjaamisessa toimintakyvyn kuvaaminen ja auttamismenetelmien vaikutuksien huomioiminen oli toteutunut paremmin niiden asiakkaiden hoitotyön kirjaamisessa, joiden hoitosuunnitelmassa oli määritelty, mitä tehdään ja milloin tehdään toimintakykyä koskevissa kirjauksissa.
Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla esiintyi hoitosuunnitelmassa liikkumista kuvaava hoidontarve. Kotihoidon asiakkaiden voimavaroja oli huomioitu vähän hoitosuunnitelmien kirjaamisessa. Liikkumissopimuksia kotihoidon asiakkaille oli tehty kaksi.
Hoitajien toiminnan kuvaamista oli runsaasti jokaisen asiakkaan päivittäisessä kirjaamisessa. Arkiaskareiden toiminnankyvyn kuvaamisessa oli kerrottu, mitä asiakas tekee itsenäisesti tai ohjatusti. Monet arkiaskareiden toiminnankuvauksista olivat sellaisia, joissa hoitajat olivat toiminnallaan edesauttaneet toimintaa ja hoitajien osuus tapahtumaan tuli kirjauksissa esille. Päivittäisistä kirjauksista pystyi päättelemään asiakkaiden voimavaroja. Asiakkaan omaa kertomusta voinnista löytyi suurimmasta osasta päivittäistä kirjaamista. Asiakkaan kertomusta saamastaan hoidosta kuvailtiin vähän. Hoidon toteutuminen kerrottiin hoitajien suorittamana, hoidon arviointia oli kirjattu vähän.
Asiasanat: lainsäädäntö, kirjaaminen, kotihoito, liikkuminen, toimintakyky
Puurtinen, Sari. Systemaattisen kirjaamisen sisältö liikkumista ja toimintakykyä koskevissa kirjauksissa Helsingin kaupungin kotihoidossa. Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, 57 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitotyön systemaattisessa kirjaamisessa oli huomioitu kotihoidon asiakkaan toimintakyky sekä miten hoitotyön päivittäinen arvioiva kirjaaminen oli toteutunut liikkumista ja toimintakykyä koskevissa kirjauksissa hoitotyön systemaattisessa kirjaamisessa Helsingin kaupungin kotihoidossa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoidon asiakkaiden hoitotyön kirjaamista ja toimintakyvyn tukemista.
Opinnäytetyön aineistona olivat 12 Helsingin kotihoidon asiakkaan hoitosuunnitelmaa sekä niihin liittyen hoitajien päivittäiset kirjaamismerkinnät kahden kuukauden ajalta. Kotihoidon asiakkaat valittiin tiettyjen hakukriteerien avulla eri lähipalvelualueilta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Systemaattisessa kirjaamisessa hoitosuunnitelmalla todettiin olevan merkitystä päivittäisessä kirjaamisessa. Liikkumissopimuksen toteuttaminen, päivittäisessä kirjaamisessa toimintakyvyn kuvaaminen ja auttamismenetelmien vaikutuksien huomioiminen oli toteutunut paremmin niiden asiakkaiden hoitotyön kirjaamisessa, joiden hoitosuunnitelmassa oli määritelty, mitä tehdään ja milloin tehdään toimintakykyä koskevissa kirjauksissa.
Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla esiintyi hoitosuunnitelmassa liikkumista kuvaava hoidontarve. Kotihoidon asiakkaiden voimavaroja oli huomioitu vähän hoitosuunnitelmien kirjaamisessa. Liikkumissopimuksia kotihoidon asiakkaille oli tehty kaksi.
Hoitajien toiminnan kuvaamista oli runsaasti jokaisen asiakkaan päivittäisessä kirjaamisessa. Arkiaskareiden toiminnankyvyn kuvaamisessa oli kerrottu, mitä asiakas tekee itsenäisesti tai ohjatusti. Monet arkiaskareiden toiminnankuvauksista olivat sellaisia, joissa hoitajat olivat toiminnallaan edesauttaneet toimintaa ja hoitajien osuus tapahtumaan tuli kirjauksissa esille. Päivittäisistä kirjauksista pystyi päättelemään asiakkaiden voimavaroja. Asiakkaan omaa kertomusta voinnista löytyi suurimmasta osasta päivittäistä kirjaamista. Asiakkaan kertomusta saamastaan hoidosta kuvailtiin vähän. Hoidon toteutuminen kerrottiin hoitajien suorittamana, hoidon arviointia oli kirjattu vähän.
Asiasanat: lainsäädäntö, kirjaaminen, kotihoito, liikkuminen, toimintakyky