Laurea-ammattikorkeakoulun kulunvalvontajärjestelmien ja -käytänteiden kehittäminen
Nyman, Joonas (2012)
Nyman, Joonas
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259942
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Laurea-ammattikorkeakoulun eri toimipisteiden kulunvalvonnan nykytilaa ja esitellä malleja kulunvalvontajärjestelmän kehittämiseksi. Työssä käsitellään teknisen kulunvalvontalaitteiston antamia mahdollisuuksia parantaa korkeakoulun turvallisuutta. Näkökulma sähköisen kulunvalvontajärjestelmän hyödyntämiseen pohjautuu ulkopuolisten henkilöiden kulun rajoittamiseen ammattikorkeakoulun tiloissa. Tämän tarkoituksena on korkeakoulun toimipisteiden ja siellä asioivien henkilöiden turvallisuudesta huolehtiminen sekä omaisuuden suojaaminen.
Työ painottuu sisällöllisesti Laurea-ammattikorkeakoulun toimipisteiden esittelyyn, sähköisen kulunvalvontajärjestelmän toimintaperiaatteiden ja käytänteiden esittelyyn, kulunvalvonta-järjestelmiä koskevaan lainsäädäntöön sekä toimipisteiden nykytilan arviointiin ja kehityseh-dotuksiin.
Työssä on otettu huomioon kulunvalvonnan kannalta oleelliset valtiovarainministeriön asettaman Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ohjeistukset. Näissä ohjeistuksissa käsitellään valtionhallintoa koskevia tietoturvaohjeita ja –määräyksiä.
Kulunvalvontajärjestelmä on yksi kiinteistöön asennettavista sähköisistä turvallisuusjärjestelmistä, jonka avulla ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kiinteistön kokonaisturvallisuudesta. Kokonaisvaltainen hyöty saadaankin liittämällä kulunvalvontajärjestelmä osaksi muita turvallisuusjärjestelmiä kuten murtohälytin- ja videovalvontalaitteistoa. Kulunvalvontajärjestelmä on myös mahdollista liittää työajanseurantajärjestelmään. Tässä työssä käyn lyhyesti läpi näitä mahdollisuuksia ja niiden tarjoamia etuja.
Vaikka erilaiset sähköiset turvallisuusjärjestelmät, liitettynä kiinteistön rakenteelliseen mur-tosuojaukseen, helpottavat kiinteistön tilojen suojausta, eivät mitkään järjestelmät korvaa tilojen käyttäjien omaa panosta turvallisuuskulttuurin luomisessa. Hyväkään järjestelmä ei ole tarkoituksenmukainen, mikäli sitä ei käytetä asianmukaisesti. Tästä syystä järjestelmän käyttäjien perehdytystä järjestelmän toimintaan ei voida aliarvioida.
Järjestelmän loppukäyttäjien, tässä tapauksessa Laurea-ammattikorkeakoulun toimipisteiden henkilökunnan ja opiskelijoiden, näkemyksiä kulunvalvontajärjestelmästä ja yleisestä turvalli-suudesta on kartoitettu kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 158 henkilökuntaan kuuluvaa ja 633 opiskelijaa. Annettujen vastausten perusteella työssä on kartoitettu loppukäyttäjien näkemyksiä näistä asioista.
Työ painottuu sisällöllisesti Laurea-ammattikorkeakoulun toimipisteiden esittelyyn, sähköisen kulunvalvontajärjestelmän toimintaperiaatteiden ja käytänteiden esittelyyn, kulunvalvonta-järjestelmiä koskevaan lainsäädäntöön sekä toimipisteiden nykytilan arviointiin ja kehityseh-dotuksiin.
Työssä on otettu huomioon kulunvalvonnan kannalta oleelliset valtiovarainministeriön asettaman Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ohjeistukset. Näissä ohjeistuksissa käsitellään valtionhallintoa koskevia tietoturvaohjeita ja –määräyksiä.
Kulunvalvontajärjestelmä on yksi kiinteistöön asennettavista sähköisistä turvallisuusjärjestelmistä, jonka avulla ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kiinteistön kokonaisturvallisuudesta. Kokonaisvaltainen hyöty saadaankin liittämällä kulunvalvontajärjestelmä osaksi muita turvallisuusjärjestelmiä kuten murtohälytin- ja videovalvontalaitteistoa. Kulunvalvontajärjestelmä on myös mahdollista liittää työajanseurantajärjestelmään. Tässä työssä käyn lyhyesti läpi näitä mahdollisuuksia ja niiden tarjoamia etuja.
Vaikka erilaiset sähköiset turvallisuusjärjestelmät, liitettynä kiinteistön rakenteelliseen mur-tosuojaukseen, helpottavat kiinteistön tilojen suojausta, eivät mitkään järjestelmät korvaa tilojen käyttäjien omaa panosta turvallisuuskulttuurin luomisessa. Hyväkään järjestelmä ei ole tarkoituksenmukainen, mikäli sitä ei käytetä asianmukaisesti. Tästä syystä järjestelmän käyttäjien perehdytystä järjestelmän toimintaan ei voida aliarvioida.
Järjestelmän loppukäyttäjien, tässä tapauksessa Laurea-ammattikorkeakoulun toimipisteiden henkilökunnan ja opiskelijoiden, näkemyksiä kulunvalvontajärjestelmästä ja yleisestä turvalli-suudesta on kartoitettu kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 158 henkilökuntaan kuuluvaa ja 633 opiskelijaa. Annettujen vastausten perusteella työssä on kartoitettu loppukäyttäjien näkemyksiä näistä asioista.