Minne isoset menevät? : Kangasniemen seurakunnassa isoskoulutuksen käyneiden julkinen ja yksityinen uskonnollisuus
Paappanen, Sanna (2009)
Paappanen, Sanna
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911065298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911065298
Tiivistelmä
Mikkelin hiippakuntaan kuuluva Kangasniemen seurakunta antoi tehtäväksi selvittää kaksivuotisen isoskoulutuksen käyneiden nuorten aikuisten uskonnollisuutta. Tutkimukseen kuului kaksi kyselyä, joista toinen suunnattiin isoskoulutuksen käyneille ja toinen vertailun vuoksi parhaillaan isoskoulutuksessa
oleville nuorille.
Tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi parhaillaan isoskoulutuksessa olevia nuoria lähtemään koulutukseen ja miten isoskoulutuksen käyneiden nuorten aikuisten julkinen ja yksityinen uskonnollisuus eroaa heistä. Lisäksi tutkittiin, mikä vaikuttaa isoskoulutuksen käyneiden osallistumiseen seurakunnan toimintaan ja minkälaista toimintaa he toivoisivat. Neljäs tutkimusongelma oli, kokivatko
isoskoulutuksen käyneet uskonsa muuttuneen isoskoulutuksen jälkeen.
Tutkimuksessa selvisi, että isoskoulutuksen käyneet ovat passiivisempia sekä seurakunnan toimintaan osallistumisen että yksityisen uskonnonharjoituksen suhteen, kun verrataan heitä parhaillaan isoskoulutuksessa oleviin. Käsitykset
kristinopin uskomuksista ja ajatukset uskosta ovat sen sijaan samankaltaisia. Suurin osa isoskoulutuksen käyneistä sanoo uskovansa Jumalaan. Seurakunnan toimintaan osallistumattomuuteen vaikuttaa ajanpuutteen sijaan ystävät.
Parhaillaan isoskoulutuksessa olleilla suurimmat syyt lähteä isoskoulutukseen olivat myös ystävät sekä oma rippileiri.
Isoskoulutuksen käyneet nuoret aikuiset esittivät runsaasti toiveita seurakunnan toimintaa kohtaan. Seurakuntien tulisi kehittää nuorten aikuisten parissa tehtävää työtä.
oleville nuorille.
Tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi parhaillaan isoskoulutuksessa olevia nuoria lähtemään koulutukseen ja miten isoskoulutuksen käyneiden nuorten aikuisten julkinen ja yksityinen uskonnollisuus eroaa heistä. Lisäksi tutkittiin, mikä vaikuttaa isoskoulutuksen käyneiden osallistumiseen seurakunnan toimintaan ja minkälaista toimintaa he toivoisivat. Neljäs tutkimusongelma oli, kokivatko
isoskoulutuksen käyneet uskonsa muuttuneen isoskoulutuksen jälkeen.
Tutkimuksessa selvisi, että isoskoulutuksen käyneet ovat passiivisempia sekä seurakunnan toimintaan osallistumisen että yksityisen uskonnonharjoituksen suhteen, kun verrataan heitä parhaillaan isoskoulutuksessa oleviin. Käsitykset
kristinopin uskomuksista ja ajatukset uskosta ovat sen sijaan samankaltaisia. Suurin osa isoskoulutuksen käyneistä sanoo uskovansa Jumalaan. Seurakunnan toimintaan osallistumattomuuteen vaikuttaa ajanpuutteen sijaan ystävät.
Parhaillaan isoskoulutuksessa olleilla suurimmat syyt lähteä isoskoulutukseen olivat myös ystävät sekä oma rippileiri.
Isoskoulutuksen käyneet nuoret aikuiset esittivät runsaasti toiveita seurakunnan toimintaa kohtaan. Seurakuntien tulisi kehittää nuorten aikuisten parissa tehtävää työtä.