Ulkoisen rekrytointiprosessin kehittäminen- Case Yritys X
Mökkönen, Sini (2012)
Mökkönen, Sini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411421
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää tavat kehittää kohdeyrityksen ulkoista rekrytointiprosessia toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Vastauksia etsittiin selvittämällä, kuinka yritys X:n rekrytointiprosessi toimii tällä hetkellä. Lisäksi tutkittiin, mitä mieltä eri osapuolet ovat rekrytoinnin toimivuudesta ja sen haasteista. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja haastatteluissa käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavia oli kahdeksan, joista kuusi on yrityksen ravintolapäälliköitä eri yksiköistä. Lisäksi haastateltiin yrityksen kenttäpäällikköä ja rekrytointivastaavaa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään rekrytointiprosessin kulkuun sekä uuden työsuhteen alkuun. Pääpaino on kuitenkin itse rekrytointiprosessilla. Koska yritys X:ssä rekrytointivastaava on vastuussa myös uusien työntekijöiden ensimmäisestä perehdytyksestä, myös työsuhteen alkuun liittyvää teoriaa on käsitelty.
Empiirisessä osiossa perehdytään rekrytointiprosessiin kohdeyrityksessä. Prosessi pyritään näkemään kaikkien osapuolten näkökulmasta, jotta kokonaiskuvasta tulisi mahdollisimman selkeä ja totuudenmukainen. Tärkeää on myös kuvata koko prosessi alusta loppuun, jotta mahdolliset epäkohdat olisi helpointa paikantaa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, koska tutkimuksen tuloksia ei voi helposti yleistää muihin yrityksiin. Tutkimuksessa ilmeni, että yritys X:n rekrytointiprosessissa moni asia toimii hyvin, mutta myös kehitettävää löytyy. Prosessin osapuolet eivät tiedä paljoa toistensa tilanteesta tai työtavoista ja tehtävistä. Eniten ongelmia prosessin aikana aiheuttaa kommunikointi, joka ei aina toimi kovinkaan tehokkaasti. Lisäksi prosessista löytyi tutkimuksen avulla monia pieniä kohtia, joiden parantamiseen ei vaadita suurta työmäärää. Eniten kehitysehdotuksia syntyi hakemusten käsittelyyn ja itse työhaastatteluihin. Vaikka niitä ei hoidetakaan varsinaisesti väärin, löytyi niistä joitain asioita, joita voisi kokeilla tehdä toisin.
Keskeisimpinä kehitysehdotuksina voidaan pitää kommunikoinnin parantamista, hakemusten kriteerien ja työhaastattelurungon muokkaamista. Kommunikoinnin parantaminen auttaa kehittämään prosessia huomattavasti toimivammaksi. Hakemusten kriteerien ja työhaastattelurungon muokkaaminen taas todennäköisesti parantaa palkattavien työntekijöiden laatua ja mahdollisesti myös pienentää vaihtuvuutta yrityksessä. Kehitysehdotusten toteuttaminen ei vaadi suurta budjettia vaan niiden toteuttaminen on melko helppoa, jos vaan toimintatapoja muutetaan, joten kehitysehdotukset vastaavat hyvin toimeksiantajan toiveita. Työltä toivottiin kehitysehdotuksia, joiden toteuttamiseen ei vaadita suurta budjettia, mutta niiden avulla on mahdollista kuitenkin kehittää toimintaa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään rekrytointiprosessin kulkuun sekä uuden työsuhteen alkuun. Pääpaino on kuitenkin itse rekrytointiprosessilla. Koska yritys X:ssä rekrytointivastaava on vastuussa myös uusien työntekijöiden ensimmäisestä perehdytyksestä, myös työsuhteen alkuun liittyvää teoriaa on käsitelty.
Empiirisessä osiossa perehdytään rekrytointiprosessiin kohdeyrityksessä. Prosessi pyritään näkemään kaikkien osapuolten näkökulmasta, jotta kokonaiskuvasta tulisi mahdollisimman selkeä ja totuudenmukainen. Tärkeää on myös kuvata koko prosessi alusta loppuun, jotta mahdolliset epäkohdat olisi helpointa paikantaa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, koska tutkimuksen tuloksia ei voi helposti yleistää muihin yrityksiin. Tutkimuksessa ilmeni, että yritys X:n rekrytointiprosessissa moni asia toimii hyvin, mutta myös kehitettävää löytyy. Prosessin osapuolet eivät tiedä paljoa toistensa tilanteesta tai työtavoista ja tehtävistä. Eniten ongelmia prosessin aikana aiheuttaa kommunikointi, joka ei aina toimi kovinkaan tehokkaasti. Lisäksi prosessista löytyi tutkimuksen avulla monia pieniä kohtia, joiden parantamiseen ei vaadita suurta työmäärää. Eniten kehitysehdotuksia syntyi hakemusten käsittelyyn ja itse työhaastatteluihin. Vaikka niitä ei hoidetakaan varsinaisesti väärin, löytyi niistä joitain asioita, joita voisi kokeilla tehdä toisin.
Keskeisimpinä kehitysehdotuksina voidaan pitää kommunikoinnin parantamista, hakemusten kriteerien ja työhaastattelurungon muokkaamista. Kommunikoinnin parantaminen auttaa kehittämään prosessia huomattavasti toimivammaksi. Hakemusten kriteerien ja työhaastattelurungon muokkaaminen taas todennäköisesti parantaa palkattavien työntekijöiden laatua ja mahdollisesti myös pienentää vaihtuvuutta yrityksessä. Kehitysehdotusten toteuttaminen ei vaadi suurta budjettia vaan niiden toteuttaminen on melko helppoa, jos vaan toimintatapoja muutetaan, joten kehitysehdotukset vastaavat hyvin toimeksiantajan toiveita. Työltä toivottiin kehitysehdotuksia, joiden toteuttamiseen ei vaadita suurta budjettia, mutta niiden avulla on mahdollista kuitenkin kehittää toimintaa.