Nuorisokodin ART-menetelmään perustuva kiukunhallintaryhmä : Nuorten, ohjaajien ja työyhteisön kokemuksia
Haapa-aho, Terhi (2012)
Haapa-aho, Terhi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111126
Tiivistelmä
Nuorisokodissa, jossa työskentelen ohjaajana, toteutettiin ART–menetelmään perustuva kiukunhallintaryhmä keväällä 2011. Aggression Replacement Training (ART) on ryhmämuotoinen interventio, joka on kehitetty epäsosiaalisesti käyttäytyvien nuorten auttamiseksi. Nuorisokodissa haluttiin auttaa aggressiivisesti käyttäytyviä nuoria opettamalla heille ART-menetelmän mukaisesti sosiaalisia taitoja, kiukunhallintaa sekä moraalista päättelyä ja näin vähentää heidän aggressiivista käyttäytymistään ristiriitatilanteissa. Kymmenenviikkoiseen ART-ryhmään osallistui neljä (4) nuorta. Tavoitteena oli myös saada ART-menetelmän opit käyttöön nuorisokodin arjessa, kaikkien ohjaajien ohjaustyössä, jotta nuoret saisivat tukea uusien taitojen harjoitteluun ja käyttämiseen myös ryhmän ulkopuolella.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää millaisia vaikutuksia ART-ryhmän nuoret, ryhmän ohjaajat ja nuorisokodin muut ohjaajat kokivat ART-ryhmällä olleen nuoriin ja nuorisokodin arkeen. Työ on käytännön arviointia ja tutkimusote on pääosin kvalitatiivinen. Keräsin aineiston tekemällä puolistrukturoituja teemahaastatteluja ryhmään osallistuneille nuorille, kyselyjä kasvatusjohtajalle, ART-ryhmän ohjaajille sekä nuorisokodin muille ohjaajille, havainnoimalla ja keskustelemalla vapaamuotoisesti työvuoroissa muiden työntekijöiden kanssa, sekä laskemalla nuorten raporttimerkintöjä. Monen erilaisen aineiston (aineistotriangulaatio) käytöllä pyrin lisäämään opinnäytetyöni luotettavuutta.
Nuorten aggressiivisen käytöksen raporttimerkintöjen määrät osoittivat selvästi, että puolella ART-ryhmän nuorista aggressiivinen käytös väheni merkittävästi ryhmän toiminnan aikana. Muutokset eivät kuitenkaan olleet pysyviä vaan kyseessä oli taidon siirtymisen tilapäinen onnistuminen. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää sitä, että muuttunutta käytöstä tukevia ihmisiä näytti ART-ryhmän ulkopuolella olevan hyvin vähän. Vaikka tulokset ART-ryhmän vaikutuksista nuoriin olivat rohkaisevia ja ART-ryhmän toimiminen nuorisokodissa koettiin hyvänä, ei ART-menetelmä vielä ensimmäisen ryhmän toiminnan myötä juurtunut osaksi nuorisokodin arkea. Ohjaajat tarvitsevat aikaa ja resursseja oppiakseen ja omaksuakseen uusia tapoja ajatella ja tehdä työtä aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten kanssa.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää millaisia vaikutuksia ART-ryhmän nuoret, ryhmän ohjaajat ja nuorisokodin muut ohjaajat kokivat ART-ryhmällä olleen nuoriin ja nuorisokodin arkeen. Työ on käytännön arviointia ja tutkimusote on pääosin kvalitatiivinen. Keräsin aineiston tekemällä puolistrukturoituja teemahaastatteluja ryhmään osallistuneille nuorille, kyselyjä kasvatusjohtajalle, ART-ryhmän ohjaajille sekä nuorisokodin muille ohjaajille, havainnoimalla ja keskustelemalla vapaamuotoisesti työvuoroissa muiden työntekijöiden kanssa, sekä laskemalla nuorten raporttimerkintöjä. Monen erilaisen aineiston (aineistotriangulaatio) käytöllä pyrin lisäämään opinnäytetyöni luotettavuutta.
Nuorten aggressiivisen käytöksen raporttimerkintöjen määrät osoittivat selvästi, että puolella ART-ryhmän nuorista aggressiivinen käytös väheni merkittävästi ryhmän toiminnan aikana. Muutokset eivät kuitenkaan olleet pysyviä vaan kyseessä oli taidon siirtymisen tilapäinen onnistuminen. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää sitä, että muuttunutta käytöstä tukevia ihmisiä näytti ART-ryhmän ulkopuolella olevan hyvin vähän. Vaikka tulokset ART-ryhmän vaikutuksista nuoriin olivat rohkaisevia ja ART-ryhmän toimiminen nuorisokodissa koettiin hyvänä, ei ART-menetelmä vielä ensimmäisen ryhmän toiminnan myötä juurtunut osaksi nuorisokodin arkea. Ohjaajat tarvitsevat aikaa ja resursseja oppiakseen ja omaksuakseen uusia tapoja ajatella ja tehdä työtä aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten kanssa.