Vertaistukea vanhemmuuteen
Stjerna, Laura; Westerholm, Anna (2009)
Stjerna, Laura
Westerholm, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911015223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911015223
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli kuvata tutkimusten avulla eri menetelmiä toteuttaa vertaistukea sekä sairaan että
terveen lapsen vanhemmille. Työn pohjalta sairaan tai terveen lapsen perheen kanssa työskentelevät
ammattilaiset voivat tutustua vertaistuen menetelmiin sekä miettiä mahdollisuutta hyödyntää
menetelmiä omassa työssään.
Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta, jonka aineisto kerättiin systemaattisella menetelmällä.
Aineisto koostuu 18 tutkimuksesta ja se analysoitiin asetetun tutkimuskysymyksen mukaan. Aineisto
käsittelee vanhemmuuden tukena käytettyä vertaistukea. Vertaistuen muodot on jaettu neljään eri
pääryhmään: ryhmämuotoinen, sähköpostin välityksellä tapahtuva ja internetin välityksellä tapahtuva
vertaistuki sekä ryhmäluennot.
Tutkimukset osoittivat, että vertaistuella ja sen eri menetelmillä on monia hyötyjä ja vain vähän
haittapuolia. Yleisimmin esiintyneet hyödyt vertaistuesta olivat sen tarjoama sosiaalinen,
emotionaalinen ja tiedollinen tuki. Lasten vanhemmat kokivat samassa elämäntilanteessa olevien
vanhempien kanssa käydyn vuorovaikutuksen hyödylliseksi ja he kokivat tulleensa ymmärretyiksi
paremmin kuin yleensä. Toisten auttaminen mainittiin myös useassa tutkimuksessa tärkeäksi tekijäksi.
Vertaistuki myös paransi monella tapaa vanhempien itseluottamusta ja vahvisti vanhemmuutta. Lapsen
ja vanhemman välinen suhde kehittyi tuen saamisen myötä.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voi todeta, että aihetta on tutkittu vähän. Vertaisryhmiin osallistutaan
usein liian myöhään, jolloin ongelmat ovat ehtineet kasautua liian suuriksi. Tällöin vertaistuki ei enää
ole ennaltaehkäisevää toimintaa. Tutkimuksissa vanhempien osallistuminen vertaisryhmiin on ollut
vapaaehtoista, mikä mahdollisesti on karsinut motivoitumattomat vanhemmat pois ryhmistä. Aineiston
tutkimuksista vain yksi on tehty Suomessa. Nämä asiat tulee huomioida kirjallisuuskatsauksen
luotettavuutta arvioitaessa.
terveen lapsen vanhemmille. Työn pohjalta sairaan tai terveen lapsen perheen kanssa työskentelevät
ammattilaiset voivat tutustua vertaistuen menetelmiin sekä miettiä mahdollisuutta hyödyntää
menetelmiä omassa työssään.
Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta, jonka aineisto kerättiin systemaattisella menetelmällä.
Aineisto koostuu 18 tutkimuksesta ja se analysoitiin asetetun tutkimuskysymyksen mukaan. Aineisto
käsittelee vanhemmuuden tukena käytettyä vertaistukea. Vertaistuen muodot on jaettu neljään eri
pääryhmään: ryhmämuotoinen, sähköpostin välityksellä tapahtuva ja internetin välityksellä tapahtuva
vertaistuki sekä ryhmäluennot.
Tutkimukset osoittivat, että vertaistuella ja sen eri menetelmillä on monia hyötyjä ja vain vähän
haittapuolia. Yleisimmin esiintyneet hyödyt vertaistuesta olivat sen tarjoama sosiaalinen,
emotionaalinen ja tiedollinen tuki. Lasten vanhemmat kokivat samassa elämäntilanteessa olevien
vanhempien kanssa käydyn vuorovaikutuksen hyödylliseksi ja he kokivat tulleensa ymmärretyiksi
paremmin kuin yleensä. Toisten auttaminen mainittiin myös useassa tutkimuksessa tärkeäksi tekijäksi.
Vertaistuki myös paransi monella tapaa vanhempien itseluottamusta ja vahvisti vanhemmuutta. Lapsen
ja vanhemman välinen suhde kehittyi tuen saamisen myötä.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voi todeta, että aihetta on tutkittu vähän. Vertaisryhmiin osallistutaan
usein liian myöhään, jolloin ongelmat ovat ehtineet kasautua liian suuriksi. Tällöin vertaistuki ei enää
ole ennaltaehkäisevää toimintaa. Tutkimuksissa vanhempien osallistuminen vertaisryhmiin on ollut
vapaaehtoista, mikä mahdollisesti on karsinut motivoitumattomat vanhemmat pois ryhmistä. Aineiston
tutkimuksista vain yksi on tehty Suomessa. Nämä asiat tulee huomioida kirjallisuuskatsauksen
luotettavuutta arvioitaessa.