Nurmipalkokasvien käyttö karjatilalla : "Case Keski-Suomi"
Lestinen, Tuomas (2012)
Lestinen, Tuomas
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810382
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana oli Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke. Työn tavoitteena oli selvittää, miten nurmipalkokasveja on viljelty ja hyödynnetty ruokinnassa karjatiloilla Keski-Suomen alueella. Nurmipalkokasvien viljelyn syynä on yleensä valkuaispitoisen rehun tavoittelu tai lannoituskustannusten pienentäminen kasvien typensidonnan avulla. Nurmipalkokasvilla tarkoitetaan tässä työssä rehuhernettä, härkäpapua, sinimailasta, virnaa ja apilaa.
Selvitys toteutettiin kiertämällä haastattelemassa kymmentä karjatilaa eripuolilla Keski-Suomea. Tilat pyrittiin valitsemaan siten, että laajan maakunnan erilaiset viljelyolot tulisivat esille. Lisäksi pyrittiin saamaan viljelykokemuksia jokaisesta tutkimukseen valitusta kasvista. Haastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2012. Haastatteluissa käytettiin pohjana yhdessä työn tilaajan kanssa suunniteltua kyselypohjaa. Opinnäytetyön teoriaosaan koottiin perustietoa tutkittavien nurmipalkokasvien kasvuvaatimuksista, kasviensuojelusta jne. Yleisimmin haastatelluilla tiloilla viljeltiin apilaa ja hernettä. Tilojen kokemukset nurmipalkokasvien viljelystä ja satotasosta olivat lähes poikkeuksetta positiivisia. Kokemukset olivat keskimäärin yhden tai kahden vuoden alueelta, joten nurmipalkokasvien viljelyn vaikutuksesta maaperän rakenteeseen ei vielä osattu sanoa.
Haastattelujen tuloksena koottiin materiaali, jossa viljelyn ja ruokinnan kokemukset koottiin yhteen kasvikohtaisesti. Näin opinnäytetyöstä saatiin työn tilaajalle opetusmateriaali, jonka teoriaosasta nurmipalkokasvien viljelyä suunnitteleva voi selvittää kunkin kasvin perusominaisuudet. Tutkimusosasta taas löytyy juuri Keski-Suomen alueella testattuja viljelymenetelmiä.
Selvitys toteutettiin kiertämällä haastattelemassa kymmentä karjatilaa eripuolilla Keski-Suomea. Tilat pyrittiin valitsemaan siten, että laajan maakunnan erilaiset viljelyolot tulisivat esille. Lisäksi pyrittiin saamaan viljelykokemuksia jokaisesta tutkimukseen valitusta kasvista. Haastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2012. Haastatteluissa käytettiin pohjana yhdessä työn tilaajan kanssa suunniteltua kyselypohjaa. Opinnäytetyön teoriaosaan koottiin perustietoa tutkittavien nurmipalkokasvien kasvuvaatimuksista, kasviensuojelusta jne. Yleisimmin haastatelluilla tiloilla viljeltiin apilaa ja hernettä. Tilojen kokemukset nurmipalkokasvien viljelystä ja satotasosta olivat lähes poikkeuksetta positiivisia. Kokemukset olivat keskimäärin yhden tai kahden vuoden alueelta, joten nurmipalkokasvien viljelyn vaikutuksesta maaperän rakenteeseen ei vielä osattu sanoa.
Haastattelujen tuloksena koottiin materiaali, jossa viljelyn ja ruokinnan kokemukset koottiin yhteen kasvikohtaisesti. Näin opinnäytetyöstä saatiin työn tilaajalle opetusmateriaali, jonka teoriaosasta nurmipalkokasvien viljelyä suunnitteleva voi selvittää kunkin kasvin perusominaisuudet. Tutkimusosasta taas löytyy juuri Keski-Suomen alueella testattuja viljelymenetelmiä.