KIRKKONUMMELAISTEN ALLE KOULUIKÄISTEN PÄIVÄKOTILASTEN SUUN TERVEYDEN KARTOITUS
Timonen, Merja (2012)
Timonen, Merja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060311343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060311343
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Terveyden edistämisen koulutusohjelma / ylempi AMK
TIMONEN, MERJA Kirkkonummelaisten alle kouluikäisten päiväkotilasten suun terveyden kartoitus
Opinnäytetyö 91 sivua + 8 liitesivua
Työn ohjaaja Yliopettaja Marja-Leena Kauronen
Toimeksiantaja Kirkkonummen kunta, Sivistyspalvelukeskus
Toukokuu 2012
Avainsanat karies, ohjaus, perhe, suun terveyden edistäminen
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alle kouluikäisten kirkkonumme-laisten päiväkotilasten hyvän kariesprofylaksian toteutumisen edellytyksiä. Tavoitteena oli kartoittaa lasten suun terveyden nykytila ja löytää ne osa-alueet, jotka vaativat lisää ammatillista ohjausta ja seurantaa. Tutkimuk-sellista tarvetta lisää se, että lapsuusiässä tapahtunutta hampaiden minera-lisaatiota on enää jälkeenpäin mahdotonta korjata lähtötilanteen tasolle. Suun terveys vaikuttaa myös laajasti yleisterveyteen.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kolmessa kunnallises-sa päiväkodissa (N=83). Vastausten perusteella päiväkotilasten lasten suun terveydentila näyttäisi olevan hyvää.
Vanhemmat osallistuvat oman lasten suu terveyden edistämiseen aktiivi-sesti. Miltei kaikki lapsista harjasivat hampaansa fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti. Tämä näkyi tutkimustuloksessa lasten karieksen vähäisenä määränä. Tulos kertoo kunnallisen suunhoidon ohjauksen asia-kaslähtöisyydestä. Sen vähäisen lapsiryhmän osalta, jolla kariesta ham-paissa esiintyi, ohjausta ja neuvontaa tulisi tehostaa.
Suurimmalla osalla lapsista olivat säännölliset ateriarytmit. Runsassokeris-ten juomien ja makeisten nauttimisen osalta lasten tavat eivät olleet täysin hammasystävällisiä. Tältä osin ohjausta tulee kohdentaa ja tehostaa.
Jatkotutkimuksenaiheina huomiota tulisi kiinnittää varhaiseen neuvonta-työhön. Neuvonnassa tulisi edelleen kehittää asiantuntijayhteistyötä ravin-toneuvonnan osalta. Tällä tavoin vahvistettaisiin vanhempien varhaista osallisuutta ja tietoutta lapsen suun itsehoidossa. Lisäksi näin kehitettäisiin jo varhain perheen rutiinein ja käytäntöjen hallinta.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Terveyden edistämisen koulutusohjelma / ylempi AMK
TIMONEN, MERJA Kirkkonummelaisten alle kouluikäisten päiväkotilasten suun terveyden kartoitus
Opinnäytetyö 91 sivua + 8 liitesivua
Työn ohjaaja Yliopettaja Marja-Leena Kauronen
Toimeksiantaja Kirkkonummen kunta, Sivistyspalvelukeskus
Toukokuu 2012
Avainsanat karies, ohjaus, perhe, suun terveyden edistäminen
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alle kouluikäisten kirkkonumme-laisten päiväkotilasten hyvän kariesprofylaksian toteutumisen edellytyksiä. Tavoitteena oli kartoittaa lasten suun terveyden nykytila ja löytää ne osa-alueet, jotka vaativat lisää ammatillista ohjausta ja seurantaa. Tutkimuk-sellista tarvetta lisää se, että lapsuusiässä tapahtunutta hampaiden minera-lisaatiota on enää jälkeenpäin mahdotonta korjata lähtötilanteen tasolle. Suun terveys vaikuttaa myös laajasti yleisterveyteen.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kolmessa kunnallises-sa päiväkodissa (N=83). Vastausten perusteella päiväkotilasten lasten suun terveydentila näyttäisi olevan hyvää.
Vanhemmat osallistuvat oman lasten suu terveyden edistämiseen aktiivi-sesti. Miltei kaikki lapsista harjasivat hampaansa fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti. Tämä näkyi tutkimustuloksessa lasten karieksen vähäisenä määränä. Tulos kertoo kunnallisen suunhoidon ohjauksen asia-kaslähtöisyydestä. Sen vähäisen lapsiryhmän osalta, jolla kariesta ham-paissa esiintyi, ohjausta ja neuvontaa tulisi tehostaa.
Suurimmalla osalla lapsista olivat säännölliset ateriarytmit. Runsassokeris-ten juomien ja makeisten nauttimisen osalta lasten tavat eivät olleet täysin hammasystävällisiä. Tältä osin ohjausta tulee kohdentaa ja tehostaa.
Jatkotutkimuksenaiheina huomiota tulisi kiinnittää varhaiseen neuvonta-työhön. Neuvonnassa tulisi edelleen kehittää asiantuntijayhteistyötä ravin-toneuvonnan osalta. Tällä tavoin vahvistettaisiin vanhempien varhaista osallisuutta ja tietoutta lapsen suun itsehoidossa. Lisäksi näin kehitettäisiin jo varhain perheen rutiinein ja käytäntöjen hallinta.