Lääkehoidon täydennyskoulutuksen kehittäminen : hoitohenkilökunnan kokemuksia lääkehoidon täydennyskoulutuksesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa erään varsinaissuomalaisen kunnan perusterveydenhuollon yksiköiden hoitohenkilökunnan kokemuksia lääkehoito-osaamisen arvioinnista ja lääkehoidon täydennyskoulutuksesta sekä heidän mielipiteitään siitä, ovatko he hyötyneet lääkehoidon täydennyskoulutuksesta ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää lääkehoidon täydennyskoulutusta ja lisätä välillisesti lääkitys- ja potilasturvallisuutta.

Tutkimus on osa lääkehoito-osaamisen kehittämishanketta, joka sisälsi hoitohenkilökunnan lääkehoidon osaamisen alkumittauksen, itse täydennyskoulutuksen ja loppumittauksen. Kehittämishanke järjestettiin kevään 2008 ja kevään 2009 välisenä aikana. Täydennyskoulutus sisälsi etätehtäviä ja lähiopetusta, jonka lisäksi hoitajien oli mahdollisuus käyttää ja heidän myös odotettiin käyttävän lääkehoito – verkko-oppimisympäristöä.

Tutkimus on kvantitatiivinen ja tutkimusmateriaali kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita lähetettiin 96 sähköpostitse ja 9 paperiversiona 105:lle hoitotyöntekijälle. Vastausprosentti oli vain 22,9 % (n=24). Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisesti SPSS 17.0 – ohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.

Suurin osa hoitajista koki, ettei hyötynyt lääkehoito-osaamisen kehittämishankkeeseen osallistumisesta mitenkään tai hyöty oli vähäinen. Hoitajat olivat keskimäärin tyytymättömiä lääkehoidon täydennyskoulutuksen toteutukseen, mutta matalan vastausprosentin takia tulokset ovat suuntaa-antavia eivätkä yleistettävissä. Enemmistö hoitajista koki, ettei lääkehoidon täydennyskoulutusta myöskään järjestetä tarpeeksi usein. Osa hoitajista koki lääkehoito-osaamisen arvioinnin tarpeellisena ja hyvänä asiana, mutta koki turhauttavana sen, että arvioinnin kohteena oli lääkehoidon osa-alueita, joita ei kohtaa omassa työssä. Hoitajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että täydennyskoulutus vaikuttaa positiivisesti heidän ammatti-identiteettiinsä. Tutkimustulosten perusteella lääkehoito-osaamisen arviointia ja lääkehoidon täydennyskoulutusta tulisi järjestää säännöllisesti ja useammin. Lisäksi osaamisen arvioinnin ja täydennyskoulutuksen tulisi koskea hoitohenkilökunnan työtehtäviä ja olla suunnattu jokaiselle ammattiryhmälle erikseen.

The purpose of this study was to explore nursing staff’s experiences about measurement of nurses’ medication skills and continuing medication education. The benefits and development proposals of continuing medication education were also studied. The aim of this study was to develop continuing professional education and in doing so increase medication and patient safety.

The study is a part of “Nurses’ medication skills’ development” –project, which was organized during springs 2008 and 2009. The project included measurement of nurses’ medication skills before and after a continuing professional education and continuing medication education itself. Continuing medication education included homework, lectures and medication calculations. In addition, the nurses could use and were expected to use a web-learning environment.

The approach of the study was quantitative, and the material was collected through half-structured questionnaire. 96 questionnaires were sent by e-mails and nine in paper form to the nursing staff. The response rate of the questionnaire was only 22,9 % (n=24). Structured ques-tions were statistically analyzed with the SPSS 17.0 for Windows –software. Open-end questions were analyzed with content analysis.

A majority of responded nurses thought that they didn’t benefit from “Nurses’ medication skills’ development” -project or the benefits were small. Nurses were dissatisfied with continuing medication education, but however, it has to be recognized that the response rate was low and therefore the results are only directional. The majority of nurses felt that continuing medication education is not organized often enough. A part of the nurses experienced that measurement of medication skills is useful, but they felt frustrated that measurement did not relate to their responsibilities at work. Nevertheless, the nurses thought that continuing professional education has a positive impact on professional identity in general. The results showed that measurement of nurses’ medication skills and continuing medication education should be organized more often and regularly. In addition, the measurement of skills and continuing professional education should be related to nurses’ responsibilities at work and directed to different occupational groups separately.