Vientipäällikkövalmennuksen kehittäminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa
Huhtala, Heidi (2012)
Huhtala, Heidi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111210
Tiivistelmä
Yritysten kansainvälistymiseen panostetaan valtion toimesta yhä enemmän. Kauppa- ja teollisuusministeriö on nimittänyt vuonna 2002 vientifoorumin koordinoimaan viennin ja kansainvälistymisen edistämistä Suomessa. Tärkeimmäksi kansainvälistymisen toimintamuodoksi on todettu vienti. Yksi viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toteuttajatahoista on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus). ELY-keskus tukee kansainvälistymisen edistämistä rahoittamalla vientipäällikkövalmennusta sekä siihen liittyvää ulkomaankaupan erikoisammattitutkintoa. Valmennus on tarkoitettu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen pk-yrityksille, joilla on jo jonkin verran kokemusta viennistä sekä halua ja valmiuksia viennin käynnistämiseen.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vientipäällikkövalmennusta. Kehittämistyön tavoitteina oli perehtyä vientiin pk-yritysten kansainvälistymisen muotona, tutkia vientipäällikkövalmennukseen osallistuneiden yritysten saamaa hyötyä viennin kannalta, tukea vientipäällikkövalmennuksen kehittämistä kehittämissuunnitelman avulla sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta.
Vientipäällikkövalmennuksen toimivuutta ei ole aikaisemmin tutkittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna yhdeksälle eteläpohjalaiselle yritykselle. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa valmennettavista hakeutui koulutukseen pikemminkin henkilökohtaisista syistä, kuin yrityksen tarpeesta. Myös valmennuksen tuomat hyödyt näkyivät enemmän osaamisen lisääntymisenä kuin yrityksen tuloksen kasvuna.
Kehittämistyön tuloksena syntyi suunnitelma kehittämistoimenpiteistä, joiden avulla vientipäällikkövalmennusta voidaan kehittää vastaamaan yritysten tarpeita paremmin. Keskeisenä toimenpiteenä on tarkennettu valmennuksen sisältöä sekä pohdittu eri kehittämisehdotusten toimivuutta. Arvioinnissa ilmeni, että suurin haaste vientipäällikkövalmennuksen kehittämiselle on taloudellisten resurssien riittävyys.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vientipäällikkövalmennusta. Kehittämistyön tavoitteina oli perehtyä vientiin pk-yritysten kansainvälistymisen muotona, tutkia vientipäällikkövalmennukseen osallistuneiden yritysten saamaa hyötyä viennin kannalta, tukea vientipäällikkövalmennuksen kehittämistä kehittämissuunnitelman avulla sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta.
Vientipäällikkövalmennuksen toimivuutta ei ole aikaisemmin tutkittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna yhdeksälle eteläpohjalaiselle yritykselle. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa valmennettavista hakeutui koulutukseen pikemminkin henkilökohtaisista syistä, kuin yrityksen tarpeesta. Myös valmennuksen tuomat hyödyt näkyivät enemmän osaamisen lisääntymisenä kuin yrityksen tuloksen kasvuna.
Kehittämistyön tuloksena syntyi suunnitelma kehittämistoimenpiteistä, joiden avulla vientipäällikkövalmennusta voidaan kehittää vastaamaan yritysten tarpeita paremmin. Keskeisenä toimenpiteenä on tarkennettu valmennuksen sisältöä sekä pohdittu eri kehittämisehdotusten toimivuutta. Arvioinnissa ilmeni, että suurin haaste vientipäällikkövalmennuksen kehittämiselle on taloudellisten resurssien riittävyys.