MATKALLA AKTIIVIHOMMIIN : pitkäaikaistyöttömien kokemuksia aktivointiprosessista
Kajasrinne, Tuija (2009)
Kajasrinne, Tuija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909284710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909284710
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tuija Kajasrinne. MATKALLA AKTIIVIHOMMIIN, pitkäaikaistyöttömien koke-muksia aktivointiprosessista. Opinnäytetyö syksy 2009, 62 s. 1. liite
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan ylempi ammat-tikorkeakoulututkinto. Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK)
Opinnäytetyöni on laadullinen haastattelututkimus ja tavoitteena on pitkäaikais-työttömien aktivointihaastatteluprosessin kehittäminen. Haastateltavat olen va-linnut satunnaisotannalla asiakkaistani, joille olen tehnyt aktivointihaastattelun, päätöksen aktivoivasta aikuissosiaalityöstä sekä päätöksen kuntouttavasta työ-toiminnasta. Tutkin opinnäytetyössäni aktivointiprosessin kehittämistarpeita asi-akkailta saatujen vastausten perusteella.
Opinnäytetyöni lähtökohtana on ajatus työntekijästä oman toimintansa ja käy-täntönsä kehittäjänä. Tässä kehittämistyössä hän voi periaatteessa käyttää erilaisia aineiston keruun ja analysoinnin menetelmiä ja reflektoida omaa ajatte-luaan suhteessa aineistoihin. Aihe sivuaa siinä mielessä syrjäytymisen teemaa, että aktivointiprosessia lähestytään tarkastelemalla, missä määrin haastattelu avaa mahdollisuuksia ja mitkä ovat tasavertaisen vuorovaikutuksen mahdolli-suudet. Aktivointihaastattelun toimintatapaa ja kehittämistarpeita lähestytään tätä kautta. Kehittämisen kannalta keskeinen kysymys on, avaako haastattelu asiakkaalle mahdollisuuksia vai vahvistaako se osattomuuden kokemusta.
Opinnäytetyöni perustuu laadulliseen aineistoon ja sen analysointiin. Laadulli-selle analyysille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. Ladullisella tutkimuksella tuotettu tieto on konteks-tisidonnaista. Tuotettu tieto on sidoksissa tutkimukseen osallistujien elämänti-lanteeseen, aikaan ja paikkaan. Todellisuus voi näyttäytyä eri ihmisille
erilaisena eli totuuksia voi olla useita. Tutkimuksen tarkoitus on valottaa, mitä tutkitta-va ilmiö on tutkimukseen osallistuneiden ihmisten näkökulmasta.
Kehittämiskohteista tärkeimmäksi nousivat sosiaaliohjaus, eli asiakkaan ohjaa-minen niihin palveluihin, joihin hänellä on oikeus. Haastattelusta tuli esille toive siitä, että sosiaaliohjaaja olisi enemmän mukana asiakkaan arjessa tukihenki-lönä. Aktivointihaastattelun riskinä on haavoittaa asiakasta, koska siinä tutki-taan koko työhistoria ja eletty elämä. Vaarana on, että asiakas ei sitoudu asioi-densa käsittelyyn, jos haastattelu ahdistaa. Asiakkaan kohtaaminen vaatii työn-tekijöiltä enemmän aikaa ja taitoa kuunnella, jolloin saavutetaan luottamus ja vältetään asiakkaan irtaantuminen prosessista.
Asiasanat: aktivointihaastattelu, syrjäytyminen, kvalitatiivinen tutkimus, sosiaa-liohjaus, palveluohjaus, asiakaslähtöisyys
Tuija Kajasrinne. MATKALLA AKTIIVIHOMMIIN, pitkäaikaistyöttömien koke-muksia aktivointiprosessista. Opinnäytetyö syksy 2009, 62 s. 1. liite
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan ylempi ammat-tikorkeakoulututkinto. Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK)
Opinnäytetyöni on laadullinen haastattelututkimus ja tavoitteena on pitkäaikais-työttömien aktivointihaastatteluprosessin kehittäminen. Haastateltavat olen va-linnut satunnaisotannalla asiakkaistani, joille olen tehnyt aktivointihaastattelun, päätöksen aktivoivasta aikuissosiaalityöstä sekä päätöksen kuntouttavasta työ-toiminnasta. Tutkin opinnäytetyössäni aktivointiprosessin kehittämistarpeita asi-akkailta saatujen vastausten perusteella.
Opinnäytetyöni lähtökohtana on ajatus työntekijästä oman toimintansa ja käy-täntönsä kehittäjänä. Tässä kehittämistyössä hän voi periaatteessa käyttää erilaisia aineiston keruun ja analysoinnin menetelmiä ja reflektoida omaa ajatte-luaan suhteessa aineistoihin. Aihe sivuaa siinä mielessä syrjäytymisen teemaa, että aktivointiprosessia lähestytään tarkastelemalla, missä määrin haastattelu avaa mahdollisuuksia ja mitkä ovat tasavertaisen vuorovaikutuksen mahdolli-suudet. Aktivointihaastattelun toimintatapaa ja kehittämistarpeita lähestytään tätä kautta. Kehittämisen kannalta keskeinen kysymys on, avaako haastattelu asiakkaalle mahdollisuuksia vai vahvistaako se osattomuuden kokemusta.
Opinnäytetyöni perustuu laadulliseen aineistoon ja sen analysointiin. Laadulli-selle analyysille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. Ladullisella tutkimuksella tuotettu tieto on konteks-tisidonnaista. Tuotettu tieto on sidoksissa tutkimukseen osallistujien elämänti-lanteeseen, aikaan ja paikkaan. Todellisuus voi näyttäytyä eri ihmisille
erilaisena eli totuuksia voi olla useita. Tutkimuksen tarkoitus on valottaa, mitä tutkitta-va ilmiö on tutkimukseen osallistuneiden ihmisten näkökulmasta.
Kehittämiskohteista tärkeimmäksi nousivat sosiaaliohjaus, eli asiakkaan ohjaa-minen niihin palveluihin, joihin hänellä on oikeus. Haastattelusta tuli esille toive siitä, että sosiaaliohjaaja olisi enemmän mukana asiakkaan arjessa tukihenki-lönä. Aktivointihaastattelun riskinä on haavoittaa asiakasta, koska siinä tutki-taan koko työhistoria ja eletty elämä. Vaarana on, että asiakas ei sitoudu asioi-densa käsittelyyn, jos haastattelu ahdistaa. Asiakkaan kohtaaminen vaatii työn-tekijöiltä enemmän aikaa ja taitoa kuunnella, jolloin saavutetaan luottamus ja vältetään asiakkaan irtaantuminen prosessista.
Asiasanat: aktivointihaastattelu, syrjäytyminen, kvalitatiivinen tutkimus, sosiaa-liohjaus, palveluohjaus, asiakaslähtöisyys