Taloudenhallinnan ryhmä Leppävaaran aikuissosiaalityössä - Kohteena Tartu rattiin ja ohjaa itse -ryhmän toimintamalli
Soras van der Laan, Eeva (2009)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910265118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910265118
Tiivistelmä
Tartu rattiin ja ohjaa itse -ryhmä on Leppävaaran perhe- ja sosiaalityön aikuissosiaalityön vuonna 2006 vuokravelkaisille ja ylivelkaantuneille asiakkailleen suunnittelema ja perustama talouden hallinnan tuki- ja koulutusryhmä. Ryhmää toteutettiin vuosina 2006 – 2007 Espoossa. Nykyään ryhmän toiminnasta vastaa Espoon Diakoniasäätiön Starttiryhmä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimintatutkimuksen keinoin Tartu rattiin ja ohjaa itse -ryhmän toimintamallin hyödyllisyyttä ja merkitystä asiakkaille ja hyödyntää saatuja tuloksia seuraavan ryhmän toiminnan suunnitteluun. Tutkimusta varten haastattelin ensimmäisen toteutetun ryhmän kaikki osallistujat ennen kurssia ja sen jälkeen. Saadakseni lisää tietoa, haastattelin myös seuraavan ryhmän osallistujat kurssin loputtua ryhmähaastatteluna. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja ne analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyössäni käytin laadullista toimintatutkimusta ja sen yhden syklin osa-aluetta, joka alkoi suunnittelusta ja jatkui toteutuksen kautta arviointiin. Toimintatutkimuksen apuna käytin osallistujien problematiikasta nousevaa teoreettista viitekehystä, keskeisinä käsitteinä velkaantuminen, syrjäytyminen ja voimaantuminen.
Toimintatutkimuksen keinoin kyettiin kartoittamaan selkeästi osallistujien saama hyöty ryhmän toiminnasta ja myös ne osa-alueet, jotka vaativat lisää kehittelyä. Kaikki ryhmäläiset pitivät kurssia hyvänä ja hyödyllisenä. Suurimmaksi tyytyväisyyden aiheeksi nousi muiden velkaantuneiden tapaaminen ja oivallus siitä, ettei ole yksin. Velkoja ei enää koettu osoituksena omasta epäonnistumisesta. Myös tapaamisissa annettu tieto koettiin tarpeellisena, vaikkakin eri asiantuntijoiden koettiin antavan monelta osin päällekkäistä tietoa.
Puutteena pidettiin ryhmän keston lyhyyttä ja siitä johtuvaa liiallista tiiviyttä kurssin sisällössä. Kurssin tiivis rakenne ei jättänyt osallistujille heidän haluamaansa vapaata aikaa vertaiskeskusteluille. Vapaalle keskustelulle varattu liian pieni aika koettiin haastattelujen perusteella suurimmaksi puutteeksi kurssilla. Monet pitivät kurssi myös liian lyhyenä. Osallistujat ilmaisivat pettymyksensä kertomalla kurssin päättyneen siinä vaiheessa kun osallistujat kertoivat tutustuneensa toisiinsa ja tunteneensa, että kurssi todella alkoi.
Hyödyllisimmiksi koettiin Talous- ja velkaneuvonnan sekä Espoonkruunun edustajien vierailut. Seurakunnan edustajan mukana olo herätti osallistujissa monenlaisia tunteita. Uudenmaan Marttojen vierailun sisältöä pidettiin tarpeettomana ja uudeksi sisällöksi ehdotettiin konkreettista tekemistä kuten leivontakurssia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimintatutkimuksen keinoin Tartu rattiin ja ohjaa itse -ryhmän toimintamallin hyödyllisyyttä ja merkitystä asiakkaille ja hyödyntää saatuja tuloksia seuraavan ryhmän toiminnan suunnitteluun. Tutkimusta varten haastattelin ensimmäisen toteutetun ryhmän kaikki osallistujat ennen kurssia ja sen jälkeen. Saadakseni lisää tietoa, haastattelin myös seuraavan ryhmän osallistujat kurssin loputtua ryhmähaastatteluna. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja ne analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyössäni käytin laadullista toimintatutkimusta ja sen yhden syklin osa-aluetta, joka alkoi suunnittelusta ja jatkui toteutuksen kautta arviointiin. Toimintatutkimuksen apuna käytin osallistujien problematiikasta nousevaa teoreettista viitekehystä, keskeisinä käsitteinä velkaantuminen, syrjäytyminen ja voimaantuminen.
Toimintatutkimuksen keinoin kyettiin kartoittamaan selkeästi osallistujien saama hyöty ryhmän toiminnasta ja myös ne osa-alueet, jotka vaativat lisää kehittelyä. Kaikki ryhmäläiset pitivät kurssia hyvänä ja hyödyllisenä. Suurimmaksi tyytyväisyyden aiheeksi nousi muiden velkaantuneiden tapaaminen ja oivallus siitä, ettei ole yksin. Velkoja ei enää koettu osoituksena omasta epäonnistumisesta. Myös tapaamisissa annettu tieto koettiin tarpeellisena, vaikkakin eri asiantuntijoiden koettiin antavan monelta osin päällekkäistä tietoa.
Puutteena pidettiin ryhmän keston lyhyyttä ja siitä johtuvaa liiallista tiiviyttä kurssin sisällössä. Kurssin tiivis rakenne ei jättänyt osallistujille heidän haluamaansa vapaata aikaa vertaiskeskusteluille. Vapaalle keskustelulle varattu liian pieni aika koettiin haastattelujen perusteella suurimmaksi puutteeksi kurssilla. Monet pitivät kurssi myös liian lyhyenä. Osallistujat ilmaisivat pettymyksensä kertomalla kurssin päättyneen siinä vaiheessa kun osallistujat kertoivat tutustuneensa toisiinsa ja tunteneensa, että kurssi todella alkoi.
Hyödyllisimmiksi koettiin Talous- ja velkaneuvonnan sekä Espoonkruunun edustajien vierailut. Seurakunnan edustajan mukana olo herätti osallistujissa monenlaisia tunteita. Uudenmaan Marttojen vierailun sisältöä pidettiin tarpeettomana ja uudeksi sisällöksi ehdotettiin konkreettista tekemistä kuten leivontakurssia.