Pikku-kannel, soi! : Lastenlaulukirjan kokoaminen Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle
Lahti, Minna-Leena (2012)
Lahti, Minna-Leena
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810380
Tiivistelmä
Syksyllä 2011 minuun otti yhteyttä Kullervo Puumala, SLEY:n, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kanttori. Hän kertoi minulle kaavaillusta lastenlaulukirjahankkeesta ja kysyi, tahtoisinko opinnäytetyönäni osallistua kirjan kokoavaan työryhmään. Otin haasteen vastaan ilolla. Varsinainen laulukirja on tarkoitus julkaista kesä-heinäkuun taitteessa 2013 valtakunnallisilla Evankeliumijuhlilla Lohtajalla.
Tässä tutkielmassani olen syventynyt laulamiseen ilmiönä sekä sen merkitykseen ihmiselle ja erityisesti kasvuikäiselle lapselle. Näin toivon voivani kannustaa erityisesti seurakunnissa työtä tekeviä panostamaan lastenmusiikkiin ja musiikkikasvatukseen. Samalla olen syventänyt omaa tietämystäni lasten hengellisestä kehityksestä ja musiikin roolista hengellisen kasvatuksen välineenä voidakseni paremmin arvioida laulukirjaan ehdotettuja kappaleita. Olen käyttänyt aineistonani niin kristinuskon, kristillisen kasvatuksen, musiikkikasvatuksen, lastenmusiikin kuin musiikkiterapiankin julkaisuja. Kirjantekoprosessin osalta aineistonani ovat työryhmän kokousten pöytäkirjat.
Laulamisella yleensä ja yhteislaululla erityisesti on suuri merkitys lapsen hengelliselle ja muuten terveelle kehitykselle. Hengelliset laulut luovat turvallisuutta jo vastasyntyneen lapsen elämään. Monet laulut ovat sävellettyjä rukouksia. Sävelmä ja rytmi auttavat sanoja painumaan mieleen. Lapsuuden hengelliset laulut säilyvätkin ihmisen muistissa huomattavan pitkään.
Lapsen jumalakäsitys on yksinkertaisempi kuin aikuisella ja sen muotoutumiseen vaikuttavat läheiset ihmissuhteet sekä etenkin vanhempien tietoisesti tai tiedostamatta lapselleen opettamat arvot ja asenteet. Lapsen usko ei kuitenkaan ole aikuisen uskoa heikompaa tai vähäpätöisempää. Seurakunnassa lapsilla ja lapsityöllä on kiistaton, oikeutettu paikkansa.
Aikuisten tehtävä on seurakunnassa antaa lapsille tilaisuus ja tarvittaessa keinoja uskonsa ilmaisemiseen ja siinä kasvamiseen. Voidakseen tehdä lapsityötä seurakunnat tarvitsevat lastentajuista materiaalia. Uusia lastenlaulukirjoja julkaistaan tasaiseen tahtiin, ja niin tulee olla jatkossakin, jotta yhteislauluperinne ja sen myötä lapset itse eläisivät ja voisivat hyvin.
Tässä tutkielmassani olen syventynyt laulamiseen ilmiönä sekä sen merkitykseen ihmiselle ja erityisesti kasvuikäiselle lapselle. Näin toivon voivani kannustaa erityisesti seurakunnissa työtä tekeviä panostamaan lastenmusiikkiin ja musiikkikasvatukseen. Samalla olen syventänyt omaa tietämystäni lasten hengellisestä kehityksestä ja musiikin roolista hengellisen kasvatuksen välineenä voidakseni paremmin arvioida laulukirjaan ehdotettuja kappaleita. Olen käyttänyt aineistonani niin kristinuskon, kristillisen kasvatuksen, musiikkikasvatuksen, lastenmusiikin kuin musiikkiterapiankin julkaisuja. Kirjantekoprosessin osalta aineistonani ovat työryhmän kokousten pöytäkirjat.
Laulamisella yleensä ja yhteislaululla erityisesti on suuri merkitys lapsen hengelliselle ja muuten terveelle kehitykselle. Hengelliset laulut luovat turvallisuutta jo vastasyntyneen lapsen elämään. Monet laulut ovat sävellettyjä rukouksia. Sävelmä ja rytmi auttavat sanoja painumaan mieleen. Lapsuuden hengelliset laulut säilyvätkin ihmisen muistissa huomattavan pitkään.
Lapsen jumalakäsitys on yksinkertaisempi kuin aikuisella ja sen muotoutumiseen vaikuttavat läheiset ihmissuhteet sekä etenkin vanhempien tietoisesti tai tiedostamatta lapselleen opettamat arvot ja asenteet. Lapsen usko ei kuitenkaan ole aikuisen uskoa heikompaa tai vähäpätöisempää. Seurakunnassa lapsilla ja lapsityöllä on kiistaton, oikeutettu paikkansa.
Aikuisten tehtävä on seurakunnassa antaa lapsille tilaisuus ja tarvittaessa keinoja uskonsa ilmaisemiseen ja siinä kasvamiseen. Voidakseen tehdä lapsityötä seurakunnat tarvitsevat lastentajuista materiaalia. Uusia lastenlaulukirjoja julkaistaan tasaiseen tahtiin, ja niin tulee olla jatkossakin, jotta yhteislauluperinne ja sen myötä lapset itse eläisivät ja voisivat hyvin.